Haku
Viitteet 1-7 / 7
Rahaliitto luo vakautta ja on samalla merkittävä kasvutekijä
(22.01.2016)
Euro & talous. Blogi
Euro & talous. Blogi
Suomi on osa euroaluetta. Yhteisellä talousalueella yritykset, työvoima ja pääoma liikkuvat vapaasti. Nämä sisämarkkinavapaudet vahvistavat jäsenmaiden, koko euroalueen sekä EU:n kasvua ja kilpailukykyä.
EKP:n ennakoiva viestintä ei saa jäädä muiden elvytystoimien varjoon
(30.03.2016)
Euro & talous. Blogi
Euro & talous. Blogi
EKP:n neuvosto päätti maaliskuun kokouksessaan uudesta rahapolitiikkaa keventävästä paketista. Osana kokonaispakettia rahapoliittista elvytystä lisätään käyttämällä ennakoivaa viestintää.
Rahapolitiikan vastapuolikelpoisuuden arvioinnin ehtoja täsmennettiin
(12.02.2016)
Euro & talous. Blogi
Euro & talous. Blogi
Kuten yksityishenkilön, myös keskuspankin täytyy varmistua, että sen kumppanit eli rahapolitiikan luotto- ja talletusoperaatioissa vastapuolina toimivat pankit ovat maksukykyisiä.
Keskuspankkirahoitusta ennätyksellisen kevein ehdoin
(13.04.2016)
Euro & talous. Blogi
Euro & talous. Blogi
EKP:n neuvosto päätti maaliskuussa 2016 kattavasta rahapolitiikan paketista. Eurojärjestelmä tarjoaa pankeille nyt uutta, erittäin pitkää rahoitusta vakuuksia vastaan.
Uudet instrumentit tukemaan rahapolitiikan välittymistä
(11.08.2016)
Euro & talous. Blogi
Euro & talous. Blogi
Englannin keskuspankki (Bank of England, BoE) reagoi Brexit-äänestystuloksen aiheuttamaan epävarmuuteen ilmoittamalla 4.8.2016 laajoista rahapoliittisista toimista. Yksi näistä toimenpiteistä on Term Funding Scheme -ohjelma (TFS).
Rahapoliittiset ostot eivät supista valtion velkaantumista
(20.01.2016)
Euro & talous. Blogi
Euro & talous. Blogi
Eurojärjestelmä aloitti maaliskuussa 2015 euromaiden valtionlainojen laajamittaiset ostot erittäin heikkojen inflaationäkymien vuoksi. Tuomas Välimäki tarkastelee blogissaan rahapoliittisten ostojen yhteyttä valtionvelkaan.
Nykyisin ohjauskorko on varjo entisestään
(09.08.2016)
Euro & talous. Blogi
Euro & talous. Blogi
Rahapolitiikan viritystä – eli sitä miten elvyttävää tai kireää rahapolitiikka on – säädetään tyypillisesti muuttamalla keskuspankin ohjauskorkoja.