Haku

Energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti euroalueella. Etenkin maakaasu ja sähkö ovat kallistuneet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Energiakriisi voi vaikuttaa euroalueen talouskehitykseen pitkään. Euroalueen jäsenmaat ...

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on taittanut talouden lupaavan elpymisen kahden koronan leimaaman vuoden jälkeen. Hyökkäys on paitsi horjuttanut eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen perusteita, myös merkittävästi ...

Nopea hintojen nousu ja sen hillitsemiseksi valitut toimet ovat puhuttaneet Suomessakin viime viikkoina. Energiainflaatio kiihtyi euroalueella Eurostatin tuoreimpien syyskuussa julkaistujen lukujen mukaan 40,8 prosenttiin ...

Euroalue on ajautunut energiakriisiin, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia euroalueen talouteen. Energian kallistuminen nostaa euroalueen tuontihintoja, heikentää vaihtotasetta ja lisää edelleen yritysten ja ...

Inflaation voimakas kiihtyminen on käynnistänyt rahapolitiikan normalisoinnin, jossa rahoitusoloja kiristetään esimerkiksi nostamalla ohjauskorkoja. Keskuspankit ovat siirtymässä epätavanomaisista rahapolitiikkatoimista ...

Eurojärjestelmän laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman vaikutukset näkyvät jo rahoitusmarkkinoilla. Nämä ohjelman saavutukset ovat keskuspankin kannalta kuitenkin vain välitavoitteita, joiden kautta osto-ohjelma kanavoituu ...

Suomi on osa euroaluetta. Yhteisellä talousalueella yritykset, työvoima ja pääoma liikkuvat vapaasti. Nämä sisämarkkinavapaudet vahvistavat jäsenmaiden, koko euroalueen sekä EU:n kasvua ja kilpailukykyä.

Rahapolitiikka on euroalueella ollut viimeiset vuodet hyvin elvyttävää. Suotuisa kehitys on nähtävissä myös pankkien antolainauskoroissa. Rahapolitiikan välittyminen on tehostunut, kun alueen pankkijärjestelmä on vahvistunut ...

Rahapolitiikan toimintaympäristö on muuttunut: maa- ja sektorikohtaista ylikuumenemista vaimentava euroalueen makrovakausjärjestelmä – ns. makrovakauskehikko – on vahvempi kuin ennen finanssikriisiä. Uusi järjestelmä ei ...