Sijoitusuudistuksen vaikutus yksityisen sektorin työeläkevakuutusmaksuun

Abstract

Tässä raportissa esitetään alustavia laskelmia työeläkevakuutusmaksun kehityksestä vuoteen 2034 saakka nykyisessä työeläkejärjestelmässä sekä hallituksen 8.6.2006 antaman lakiesityksen mukaisessa järjestelmässä. Laskelmissa on huomioitu sijoitustuottoihin, vakuutusliikkeen kassavirtoihin, palkkasummaan ja vanhuuseläkemenoon liittyvä epävarmuus. Hallituksen lakiesityksen makaisessa järjestelmässä maksun mediaani alenisi noin 29 %:sta noin 27%:in vuoteen 2034 mennessä verrattuna nykyiseen järjestelmään kun osakesijoitusten osuutta sijoitusportfoliossa lisätään. Maksun kehitykseen liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta. Maksun kehitykseen vaikuttavat sijoitusstrategia ja lopulliset säännökset. Esimerkiksi osakkeiden osuutta lisäämällä saatetaan päästä vieläkin alempaan TyEL-maksuun, mutta samalla eläkelaitosten konkurssitodennäköisyys kasvaa. Säännöksistä laskuperustekoron noston rajoittaminen vaikuttaa asiakaspalautusten määrään ja kasvattaa huomattavan suurten asiakaspalautusten todennäköisyyttä. Asiakaspalautusten maksaminen vakavaraisuusrajalle asti ei ole täysin työeläkejärjestelmän tavoitteiden mukaista, sillä se nostaa pitkällä aikavälillä sekä työeläkevakuutusmaksua että konkurssitodennäköisyyttä suhteessa esitettyyn vaihtoehtoon. Eläkerahastojen täydennysten kohdentamisella ikäluokittain voidaan vaikuttaa TyELmaksun kehitykseen, mutta kohdentamisen tarkkojen säännösten puuttuminen vaikeuttaa eläkelaitosten sijoitussuunnittelua merkittävästi.

I denna rapport presenteras preliminära kalkyler över arbetspensionsförsäkringsavgiftens utveckling fram till år 2034 i det nuvarande arbetspensionssystemet samt i systemet i enlighet med Regeringens proposition av den 8 juni 2006. I kalkylerna har den osäkerhet som är förknippad med placeringsintäkterna, försäkringsrörelsens kassaflöden, lönesumman och utgifterna för ålderspension beaktats. I systemet i enlighet med Regeringens proposition skulle avgiftens median sjunka från 29 % till 27 % fram till år 2034 jämfört med det nuvarande systemet, då aktieplaceringarnas andel utökas i placeringsportföljen. Utvecklingen av avgiften är emellertid förknippad med avsevärda osäkerhetsfaktorer. På avgiftens utveckling inverkar placeringsstrategin och de slutliga bestämmelserna. Exempelvis kan man genom att utöka andelen aktier uppnå en ännu lägre ArPL-avgift, men samtidigt ökar sannolikheten för konkurser bland pensionsanstalterna. Av bestämmelserna inverkar begränsningen av en höjning av beräkningsräntan på beloppet av kundåterbäringarna och ökar sannolikheten för anmärkningsvärt stora kundåterbäringar. Utbetalningen av kundåterbäringar upp till solvensgränsen följer inte till fullo arbetspensionssystemets målsättningar, eftersom det på lång sikt både höjer arbetspensionsförsäkringsavgiften och ökar sannolikheten för konkurser i jämförelse med det presenterade alternativet. Genom att allokera pensionsfondernas kompletteringar enligt åldersklass, kan man inverka på ArPL-avgiftens utveckling, men avsaknaden av exakta allokeringsbestämmelser försvårar i hög grad planeringen av pensionsanstalternas placeringsverksamhet.