Haku

Globaali talous- ja rahoitusjärjestelmä on hyvin riippuvainen lyhytaikaisen rahoituksen häiriöttömästä välittymisestä etenkin dollarirahoituksen osalta. Koronapandemian aiheuttama likviditeettikriisi osoitti, että järjestelmä ...

Digitaalista keskuspankkirahaa koskeva tutkimuskirjallisuus on ollut lähes poikkeuksetta teoreettista ja käsitteellistä. Usein on epäselvää, miltä digitaalinen keskuspankkiraha käytännössä näyttäisi ja miten se eroaisi ...

Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat. Tämä on näkynyt muun muassa käteisen käytön supistumisena ...

Keskuspankin rahapolitiikka ei toimi tyhjiössä, vaan keskuspankit joutuvat ottamaan huomioon myös hallitusten finanssipolitiikan luonteen, jossa päätöksiä tehdään usein lyhyemmällä aikajänteellä. Keskuspankin pitkäjänteisyys ...

Rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuria verrataan toisinaan putkiverkostoon, joka toimii parhaimmillaan sujuvasti ja taustalla siten että loppukäyttäjät eivät edes kiinnitä asiaan huomiota. Kuitenkin jos putkistoon tulee ...

Niin sanotut normaalit ajat päättyivät monessa mielessä runsaat kolme vuotta sitten keväällä 2020. Sen jälkeen globaalille kehitykselle on ollut luonteenomaista kasvava epävakaisuus, ensin koronapandemian ja sen jälkeen ...

Rahapolitiikan viritys toteutetaan markkinaoperaatioilla ja muilla toimilla, joilla ohjataan lyhyet rahamarkkinakorot EKP:n neuvoston asettamalle tasolle. Ennen finanssikriisiä rahamarkkinakorot ohjattiin lähelle EKP:n ...

Eurojärjestelmä pystyy vaikuttamaan hintavakauteen ohjauskorkojen lisäksi säätelemällä taseensa kokoa ja sisältöä. Tässä tärkeimpinä työkaluina toimivat arvopaperiostot ja pankeille myönnetyt luotot. Eurojärjestelmä on ...

Kahden viime vuoden aikana inflaatio on kiihtynyt voimakkaasti. Tähän vastauksena EKP on kiristänyt rahapolitiikkaansa merkittävästi: ohjauskorkoja on nostettu 4,25 prosenttiyksiköllä ja arvopaperiomistusten ja pankeille ...