Haku

Energian hinnat ovat nousseet voimakkaasti euroalueella. Etenkin maakaasu ja sähkö ovat kallistuneet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Energiakriisi voi vaikuttaa euroalueen talouskehitykseen pitkään. Euroalueen jäsenmaat ...

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on taittanut talouden lupaavan elpymisen kahden koronan leimaaman vuoden jälkeen. Hyökkäys on paitsi horjuttanut eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen perusteita, myös merkittävästi ...

Euroalue on energian nettotuoja. Vuonna 2020 kaikesta saatavilla olevasta energiasta hieman yli 60 % oli muualta tuotua. Voimakas energian hintojen kallistuminen on nostanut euromaiden tuontihintoja. Artikkelissa tarkastellaan, ...

Euroalue on ajautunut energiakriisiin, jolla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia euroalueen talouteen. Energian kallistuminen nostaa euroalueen tuontihintoja, heikentää vaihtotasetta ja lisää edelleen yritysten ja ...

Inflaation voimakas kiihtyminen on käynnistänyt rahapolitiikan normalisoinnin, jossa rahoitusoloja kiristetään esimerkiksi nostamalla ohjauskorkoja. Keskuspankit ovat siirtymässä epätavanomaisista rahapolitiikkatoimista ...

Rahapolitiikka on euroalueella ollut viimeiset vuodet hyvin elvyttävää. Suotuisa kehitys on nähtävissä myös pankkien antolainauskoroissa. Rahapolitiikan välittyminen on tehostunut, kun alueen pankkijärjestelmä on vahvistunut ...

Rahapolitiikan toimintaympäristö on muuttunut: maa- ja sektorikohtaista ylikuumenemista vaimentava euroalueen makrovakausjärjestelmä – ns. makrovakauskehikko – on vahvempi kuin ennen finanssikriisiä. Uusi järjestelmä ei ...

Kotimaiset kuluttajahinnat ovat finanssikriisin jälkeen nousseet nopeammin kuin euroalueella aivan viime kuukausiin saakka, ja Suomi on nyt kuluttajahinnoilla mitattuna euroalueen kallein maa. Hintatason kalleus rapauttaa ...

Maailmantalouden kasvuhuolet eivät yksinään lisänneet markkinoiden epävarmuutta pankkien tilasta vuoden 2016 alkupuolella. Epävarmuutta aiheuttivat lisäksi erityisesti huolet pankkien järjestämättömien lainojen määrästä ...