Pääoma- ja yritysverouudistuksen vaikutukset teollisuuden rahoitusrakenteeseen

Abstract

Kaavailtu yritys- ja pääomaverouudistus laskee ja yhtenäistää eri pääomatulojen verokantoja ja siten muuttaa eri rahoitusmuotojen suhteellisia kustannuksia. Tässä selvityksessä velka- ja osakerahoituksen ja jakamattomien voittojen kustannusten suhteellisia muutoksia arvioidaan Mervyn Kingin ja Don Fullertonin (1984) käyttämien eri rahoitusmuotojen kustannuslausekkeiden avulla. Lausekkeet kuvaavat miten eri rahoitusmuotojen kustannukset riippuvat verokannoista ja rahamarkkinakorosta. Selvityksen empiirisessä osassa tarkastellaan eri rahoitusmuotojen kustannusten muuttumisen vaikutusta suomalaisten teollisuusyritysten rahoitusrakenteeseen. Laskelmien mukaan yritysten velkarahoituksen kustannus kasvaa ja osakerahoituksen kustannus alenee verouudistuksen seurauksena. Jakamattomat voitot ovat yritysten kallein pääomarahoituksen muoto uudessa verojärjestelmässä. Uuden verojärjestelmän vallitessa velkarahoituksen osuus pääomarahoituksesta todennäköisesti alenee. Jakamattomien voittojen rahoituskustannuksen kasvusta huolimatta jakamattomien voittojen suhteellinen osuus pääomarahoituksesta todennäköisesti kasvaa. Tähän on lähinnä syynä osakerahoituksen huono saatavuus. Pitkällä aikavälillä perusedellytys yritysten rahoitusrakenteen vahvistamiselle on kuitenkin teollisuusyritysten kannattavuuden kohentuminen. Koska eri rahoitusmuotojen kustannusten laskemisessa tarvitaan arvioita yritys- ja pääomaverokannoista ja rahamarkkinakorosta, niin tässä selvityksessä saadut tulokset eri rahoitusmuotojen kustannuksista ovat suuntaa-antavia. Tulokset mahdollistavat ainoastaan eri pääomarahoituksen muotojen kustannusten suhteellisen vertailun, koska absoluuttiset pääomarahoituksen muotojen kustannukset riippuvat rahamarkkinakorosta.