Who benefits from public housing?

Abstract

​This paper studies how much public housing generates rent savings for the tenants, how these savings are distributed among the tenants, and whether the tenants reside in better quality neighborhoods than similar low-income private rental tenants. Our rent savings estimates are based on a hedonic regression and detailed data on the private and public rental housing units from the city of Helsinki. We estimate that the total subsidy to public housing tenants is considerable and comparable in size to the housing allowance, the main tenant-based housing program. We also find that the subsidy is less targeted towards low-income households than the housing allowance. Regarding neighborhood quality, we find that public housing tenants live in lower quality neighborhoods than similar households living in private rental housing. This result suggests that public housing is not better than the housing allowance in delivering better neighborhood quality to low-income households.

Tässä tutkimuksessa verrataan vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja ja niiden asukkaita ja pyritään vastaamaan kolmeen kysymykseen: 1) Kuinka paljon kaupungin vuokra-asuntojen asukkaat hyötyvät taloudellisesti markkinavuokraa alhaisemmasta vuokrasta? 2) Kuinka vuokrasäästöt jakautuvat kaupungin vuokra-asuntojen asukkaiden kesken? 3) Poikkeavatko kaupungin vuokra-asuntojen vuokralaisten naapurustot samanlaisten vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien pienituloisten naapurustoista? Arvio vuokrasäästöistä perustuu hedonisen regressiomalliin. Naapurustona tarkastellaan postinumeroaluetta ja rakennusta, ja molemmissa tapauksissa naapurustoja kuvataan useiden eri mittareiden avulla. Tulosten mukaan Helsingissä kaupungin vuokralaisten vuokrasäästöinä saama tuki on kokonaisuutena samaa suuruusluokkaa kuin asumistuki. Asumistuki on voimakkaammin suuntautunut pienituloisille kotitalouksille kuin vuokrasäästönä saatava tuki. Verrattuna samanlaisiin pienituloisiin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuviin, kaupungin vuokra-asukkaat asuvat naapurustoissa, joissa mediaanitulo on alempi, korkeakoulutettujen osuus pienempi ja vapaarahoitteisten asuntojen vuokrataso matalampi. Tutkimustulokset viittaavat siis siihen, että jos tavoitteena on taata hyvä naapurusto pienituloisille kotitalouksille, asuntoon sidottu tuki (kaupungin vuokra-asunto) ei ole parempi kuin suoraan asukkaalle suunnattu tuki (asumistuki).