Networks and the macroeconomy: an empirical exploration

Abstract

The propagation of macroeconomic shocks through input-output and geographic networks can be a powerful driver of macroeconomic fluctuations. We first exposit that in the presence of Cobb-Douglas production functions and consumer preferences, there is a specific pattern of economic transmission whereby demand-side shocks propagate upstream (to input-supplying industries) and supply-side shocks propagate downstream (to customer industries) and that there is a tight relationship between the direct impact of a shock and the magnitudes of the downstream and the upstream indirect effects. We then investigate the short-run propagation of four different types of industry-level shocks: two demand-side ones (the exogenous component of the variation in industry imports from China and changes in federal spending) and two supply-side ones (TFP shocks and variation in knowledge/ideas coming from foreign patenting). In each case, we find substantial propagation of these shocks through the input-output network, with a pattern broadly consistent with theory. Quantitatively, the network-based propagation is larger than the direct effects of the shocks. We also show quantitatively large effects from the geographic network, capturing the fact that the local propagation of a shock to an industry will fall more heavily on other industries that tend to collocate with it across local markets. Our results suggest that the transmission of various di¤erent types of shocks through economic networks and industry interlinkages could have first-order implications for the macroeconomy.

Kokonaistaloudellisten häiriöiden eteneminen ja voimistuminen panos-tuotosverkostojen ja maantieteellisten verkostojen kautta voi osoittautua tehokkaaksi kokonaistaloudellisten vaihteluiden ajuriksi. Tässä tutkimuksessa osoitetaan ensiksi, että Cobbin – Douglasin tuotantofunktion ja kotitalouksien preferenssien tapauksessa on olemassa tietty taloudellinen välitysmekanismi, jonka kautta kysyntäpuolen häiriöt etenevät ylävirtaan (panoksia tuottaville toimialoille) ja tarjontapuolen häiriöt myötävirtaan (tilaajatoimialoille). Lisäksi osoitetaan, että häiriön välittömän vaikutuksen sekä ylävirran ja myötävirran epäsuorien vaikutusten suuruuden välillä on voimakas riippuvuus. Työssä tarkastellaan neljän erityyppisen toimialatason häiriön lyhyen aikavälin etenemistä. Häiriöistä kaksi on kysyntäpuolelta ja kaksi tarjontapuolelta. Yksi kysyntäpuolen häiriöistä kuvastaa toimialan kiinalaisten tuontihyödykkeiden vaihtelun eksogeenista komponenttia ja toinen liittovaltion menojen muutoksia. Tarjontapuolen häiriöt liittyvät kokonaistuottavuushäiriöihin ja liiketoimintaideoihin tai taitoihin, joita ulkomainen patentointi tuottaa. Tulosten mukaan jokaisessa tapauksessa panos-tuotosverkostot edesauttavat huomattavasti näiden häiriöiden leviämistä ja voimistumista tavalla, joka on yleisesti ottaen sopusoinnussa teorian kanssa. Häiriöiden voimistuminen verkostojen kautta on kvantitatiivisesti mittavampaa kuin häiriöiden suorat vaikutukset. Maantieteellisten verkostojen kautta välittyvät vaikutukset ovat lisäksi kvantitatiivisesti suuria. Tässä on kyse siitä, että toimialaan kohdistuva häiriö etenee paikallisesti voimakkaammin niihin toimialoihin, jotka asettuvat lähelle kyseistä toimialaa paikallisten markkinoiden kautta. Tulokset viittaavat siihen, että erityyppisten häiriöiden välittymisellä taloudellisten verkostojen ja toimialojen välisten kytkösten kautta voi olla merkittäviä, ensimmäisen kertaluvun kokonaistaloudellisia seuraamuksia.