Why are bank runs sometimes partial?
Miksi talletuspaot ovat joskus osittaisia?
Kiema, Ilkka; Jokivuolle, Esa (09.04.2015)
Numero
10/2015Julkaisija
Bank of Finland
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201504131153Tiivistelmä
Concern that government may not guarantee bank deposits in a future crisis can cause a bank run. The government may break its guarantee during a severe crisis because of time-inconsistent preferences regarding the use of public resources. However, as deposits are with-drawn during the bank run, the size of the government’s liability to guarantee the remaining deposits is gradually reduced, which increases the government’s incentive to provide the promised guarantee. This in turn reduces depositors’ incentive to withdraw, which may explain why bank runs sometimes remain partial. Our model yields an endogenously determined probability and size of a partial bank run. These depend on a common signal as to the future state of the economy, the cost of liquidity provision to banks, and the government’s reputational cost of breaking the deposit guarantee. We apply the model to a multi-country deposit insurance scheme, an idea that has been aired in the context of the European Banking Union.
Sisällysluettelo
Tallettajien huoli, että valtio ei tulevassa talouskriisissä takaisi pankkitalletuksia julkilausutusta tai implisiittisestä lupauksestaan huolimatta, saattaa aiheuttaa talletuspaon. Tallettajat voivat epäillä, että valtio saattaisi pettää talletussuojaa koskevan lupauksensa, jos julkinen kulutus koettaisiin vakavan talouskriisin aikana talletusten korvaamista paremmaksi julkisten resurssien käyttötavaksi. Toisaalta, kun talletukset hupenevat pankkipaon aikana, valtion takausvastuu jäljelle jäävistä talletuksista pienenee. Tämä puolestaan pienentää talletussuojan pettämisen uhkaa. Näin ollen jäljellä olevien tallettajien kannustin pitää rahansa pankissa vahvistuu ja pankkipako jää osittaiseksi. Tässä tutkimuksessa esitetään malli, jossa pankkipaon todennäköisyys ja koko riippuvat 1) talouden tulevaa tilaa koskevasta signaalista, 2) pankeille tarjottavan likviditeettituen kustannuksesta valtiolle ja 3) talletussuojalupauksen pettämisestä aiheutuvista hyvinvointitappioista, jotka perustuvat valtiollisiin instituutioihin kohdistuvan luottamuksen menetykseen. Mallin sovelluksena tarkastellaan monen maan yhteistä talletussuojaa, jollaisesta on keskusteltu Euroopan pankkiunionin yhteydessä.