Suomen ja Neuvostoliiton välisen clearingmaksujärjestelmän purkaminen ja neuvostovelkojen loppuhoito

Abstract

Tämän vuoden päättyessä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen tavaranvaihto- ja maksusopimus umpeutui ja aina sodan jälkeisestä kaudesta lähtien käytössä ollut, kahdenvälisiin kauppakiintiöihin perustunut clearingmaksujärjestelmä jäi pois käytöstä. Maksuissa siirryttiin vaihdettavien valuuttojen käyttöön, eikä viranomaisten enää ole ollut tarpeen puuttua viennin määriin taikka kotimaisuusasteeseen. Suomen ja Neuvostoliiton väliset taloudelliset suhteet olivat joutuneet kohtaamaan uusia haasteita 1980-luvun loppupuolelta lähtien Neuvostoliitossa käynnistettyjen yritystoiminnan ja ulkomaankaupan rakennemuutosten vuoksi. Vuoden 1991 joulukuu toi sitten mukanaan Neuvostoliiton hajoamisen ja uuden Venäjän ajautumisen velkaongelmiin ja ulkomaisten velkojen lainanhoidon keskeytymiseen. Samaan aikaan lamaan painuvassa Suomessa seurattiin huolestuneena yritysten, pankkien ja valtion vastuulla olevien entiseltä Neuvostoliitolta periytyvien velkasaatavaerien kehitystä. Tiedotusvälineissä on aina silloin tällöin vilahtanut aiheeseen liittyviä uutisia. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvailla sitä, millä tavoin Suomen ja Neuvostoliiton välinen clearingjärjestelmän purkaminen ja erilaisten velkaerien selvittäminen tapahtui. Taustaksi järjestelyn purkamiselle on alussa lyhyt clearingjärjestelmän kuvaus, jotta asiaa ennestään tuntemattomille selkiytyisi se, mitä lähdettiin purkamaan ja millaisesta järjestelystä jäi saatavia perittäväksi. Selvityksen liitteenä on luettelo sopimuksista, joihin tekstissä viitataan, sekä eräitä keskeisiä Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa selittäviä kuvioita. Asiasanat: clearingkauppa, maksujärjestelmä, julkinen velka, Neuvostoliitto, Suomi