Rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden tulkintaa

Abstract

Rahoitusmarkkinoilla on kaksi perinteistä ydintehtävää: luoda rahaa ja välittää rahoitusta rahoitusylijäämäisiltä sektoreilta rahoitusalijäämäisille sektoreille. Rahoitusmarkkinoiden kolmanneksi perustehtäväksi on viime vuosikymmeninä kehittynyt laaja toiminta jälki- ja johdannaismarkkinoilla. Tässä katsauksessa esitellään käytännönläheisesti näiden rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden perustoimintojen luonnetta ja toimintojen liittymistä toisiinsa. Lähtökohta on kokonaistaloudellinen. Koko kansantalous toimii tiukempien rajoitteiden alaisena kuin sen yksittäiset talousyksiköt.

Aluksi käsitellään rahan luomista ja ominaisuuksia sekä valuuttamarkkinoiden toimintaa. Mahdollisuus luoda rahaa tuo mukanaan inflaatioon ja rahapolitiikkaan liittyvät kysymykset. Rahapolitiikan tarkastelu painottuu politiikan käytännön toteutukseen.Samalla esitetään rahamarkkinoiden vakauteen, sääntelyyn ja säännöstelyyn liittyviä näkökohtia. Euroalueen rahapolitiikkaan ja vakauteen sisältyy runsaasti omia, osin vaikeitakin erityistekijöitä.

Katsauksen jälkiosassa käydään läpi rahoituksen välitystä kansantaloudessa eli eri sektoreiden rahoitusta, kansantalouden rahoitustasapainoa sekä rahoitus- ja arvopaperimarkkinoiden tehokkuutta, vakautta, informaatiota ym. koskevia kysymyksiä. Analysoitavana on myös keskeisiä maksutaseen ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tasapaino-ongelmia. Viimeisessä luvussa paneudutaan eläkkeiden rahastoinnin osin varsin hämmentävään ongelmaan koko kansantalouden tasolla.

Tarkastelun kohteena on ennen kaikkea kansantalouden rahoituksen melko pysyviä perusilmiöitä. Kuvauksen yhteydessä esitellään kuitenkin esimerkinomaisesti myös jonkin verran markkinakehitystä viime vuosilta ja vuosikymmeniltä Suomesta, euroalueelta ja maailmantaloudesta. Varsinainen historiakatsaus tämä teos ei kuitenkaan ole. Suuri osa tekstistä pohjautuu kirjoittajan Suomen Pankissa eri aikoina eri tarkoituksia varten laatimiin muistioihin.