Mistä on valtioiden luottoluokitukset tehty?

Valtion luottoriskillä on erityinen status taloudessa: kun valtio joutuu ongelmiin, siitä kärsii koko talous. Valtion luottoriskin kasvu ei heijastu ainoastaan sen omiin velanhoitokustannuksiin tai rahoituksen saatavuuteen, vaan valtion velastaan maksama hinta toimii yleensä pohja-arvona myös muiden yritysten riskilisille. Muutokset valtionvelan riskillisyydessä heijastuvat yleensä erityisen vahvasti maan pankkisektoriin johtuen pankkien ja valtion välisistä ristiinkytköksistä. Valtion luottoriskillä on merkittävä asema koko kansantalouden rahoituskustannusten kannalta, mutta myös rahoitusmarkkinoiden vakauden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtion luottoriskiin vaikuttavia tekijöitä. Luottoriskin mittarina käytetään valtioiden luottoluokituksia. Tutkimustulosten mukaan valtion taloudellisella tilalla, hallinnon toimivuudella ja poliittisen järjestelmän laadulla on merkittävä vaikutus valtion luottoluokitukseen. Luottoluokitukseen vaikuttaa merkittävästi myös se, onko valtio hoitanut lainavelvoitteensa aikaisemmin. Kansainvälisillä instituutioilla, kuten EU:lla ja eurolla on ollut myös vaikutus niihin kuuluvien maiden luottoluokituksiin. Tutkimus etenee seuraavasti: Toisessa luvussa tarkastellaan valtion luottoriskin merkityksellisyyttä taloudelle etenkin valtion ja pankkisektorin välisten ristiinkytkösten näkökulmasta. Kolmannessa luvussa käydään läpi eri tapoja mitata valtion luottoriskiä ja neljännessä luvussa tarkastellaan valtion luottoluokitukseen vaikuttavia tekijöitä aikaisemman kirjallisuuden valossa. Viidennessä luvussa esitellään tutkimuksessa käytettävä ekonometrinen malli ja sen estimoinnissa käytetty aineisto. Kuudennessa luvussa käydään läpi estimointitulokset. Suomessa luottoluokituksen pysyminen korkeimmassa luottoluokassa on herättänyt keskustelua viime vuosina kehnon talouskehityksen myötä alati heikentyvän valtiontalouden vuoksi. Matalan luottoriskin maana Suomen valtio on maksanut velastaan erittäin alhaista korkoa, millä on epäilemättä ollut positiivisia vaikutuksia valtion taloudenhoitoon etenkin taloudellisesti haastavina viime vuosina. Korkean luottoluokituksen merkitystä kuvastaa osaltaan se, että Suomessa luottoluokituksen säilyttämisestä on muodostunut selkeä talouspolitiikkaa ohjaava tavoite. Tutkimuksen viimeisessä luvussa esitetään tutkimuksen johtopäätökset ja pohditaan tutkimustuloksia erityisesti Suomen näkökulmasta.