EKP:n suhteet Euroopan yhteisön toimielimiin ja laitoksiin

Abstract

Euron käyttöönotto ja siihen liittyvä toimivaltuuksien siirto äskettäin perustetulle Euroopan keskuspankkijärjestelmälle (EKPJ)-jonka ytimessä on Euroopan keskuspankki (EKP)- johti myös siihen,että Euroopan yhteisön institutionaalinen rakenne muuttui merkittävästi.Euroalueen uuden,rahapolitiikasta astaavan vi- ranomaisen tehtävät ja altaoikeudet on selkeästi määritelty Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (jäljempänä perustamissopimus),ja se on uusi toimija Euroopassa.Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella tätä uutta institutionaalista toimintaympäristöä,ja siinä esitetään yleiskatsaus EKP:n ja Euroopan yhteisön toimielinten ja laitosten välisiin suhteisiin.EKP:n suhteet näihin elimiin perustuvat yhtäältä sen lakisääteisiin velvollisuuksiin,koska jo perustamissopimuksen määräyksissä on mukana useita kanssakäymisen muotoja EKP:n ja Euroopan unionin (EU)muiden päättävien elinten välillä.Näitä kanssakäymisen muotoja o at mm.kuuleminen,politiikkaa koskeva vuoropuhelu ja sääntelyvaltuudet.Toisaalta EKP:n ja Euroopan yhteisön toimielinten ja laitosten väliset suhteet perustuvat toiminnallisuuteen,sillä yhteydet muihin päättäviin elimiin auttavat EKP:tä tehtäviensä täyttämisessä.Samaan aikaan EKPJ:n ja EKP:n institutionaalinen erityisasema ja erityisesti niiden riippumaton asema sekä ensisijainen tavoite eli hintavakauden säilyttäminen asettavat selkeät rajat keskinäiselle kanssakäymiselle.Tässä artikkelissa tarkastellaan siten EKP:n suhteita Euroopan parlamenttiin,EU:n neuvostoon,ns.euroryhmään,Euroopan komissioon,talous-ja rahoituskomiteaan ja talouspoliittiseen komiteaan.Artikkelissa tarkastellaan myös makrotaloudellista vuoropuhelua ja EKP:n yleisten tehtävien täyttämiseen liittyviä yhteyksiä.