Valuuttajärjestelmän valuuttavaranto ja -operaatiot

Abstract

Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (perustamissopimus) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä (EKPJ:n perussääntö) määrätään, että eurojärjestelmä, joka koostuu Euroopan keskuspankista (EKP) ja euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista, vastaa jäsenvaltioiden valuuttavarantojen hallussapidosta ja hoidosta.Sekä EKP:llä että kansallisilla keskuspankeilla on valuuttavarantoja.Eurojärjestelmän valuuttavaranto on tällä hetkellä noin 350 miljardia euroa, josta EKP:n osuus on noin 45 miljardia euroa.Eurojärjestelmä pitää valuuttavarantoa monista syistä. Tärkeimpiä operaatioita, joihin EKP:n valuuttavarantoa saatetaan periaatteessa tarvita, ovat valuuttainterventiot. Valuuttavarannon mahdollista käyttöä ajatellen ovat varannon sijoittamisen perustavoitteina sijoitusten turvallisuus ja likvidiys.Näissä rajoissa EKP:n valuuttavarantoa hoidetaan sen arvon maksimoimiseksi.Nämä tavoitteet heijastuvat myös EKP:n valuuttavarannon hoitoon tarvittavaan toimintakehikkoon, jota tässä artikkelissa tarkastellaan.Tällä hetkellä kansalliset keskuspankit hoitavat EKP:n valuuttavarantoa hajautetusti EKP:n puolesta EKP:n ohjeiden mukaan.Vaikka kansalliset keskuspankit hoitavatkin omia valuuttavarantojaan itsenäisesti, niiden operaatiot valuuttamarkkinoilla edellyttävät tietyn rajan ylittäessään EKP:n hyväksyntää sen varmistamiseksi, että operaatiot ovat sopusoinnussa eurojärjestelmän yhteisen rahapolitiikan kanssa. Perustamissopimuksessa edellytetään, että kansalliset keskuspankit siirtävät tarvittaessa lisää valuuttavarantosaamisia EKP:lle.