Talouden perustekijät ja euron kurssi
(16.01.2002)
Numero
TammikuuJulkaisija
Euroopan keskuspankki
2002
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408074804Tiivistelmä
Euron valuuttakurssin kehitystä talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen alkamisen jälkeen on tarkasteltu useista taloustieteen näkökulmista, ja siitä on esitetty monenlaisia ajatuksia ja näkemyksiä.Kun valuuttakurssikehitystä analysoidaan talouden perustekijöiden pohjalta, tarkastelujakson on kuitenkin oltava muutamaa vuotta pitempi.Koska eurosta ei ole saatavissa historiatietoja, kirjallisuudessa on yleensä käytetty ns. teoreettista tai synteettistä euroa 1 vuotta 1999 edeltäneen ajan korvikemuuttujana.Tällaisen korvikemuuttujan käyttöön liittyy kuitenkin merkittävä epävarmuustekijä.Euro otettiin käyttöön vuonna 1999 hintavakauden oloissa, jotka euroalue oli saavuttanut aikaisempien vuosien onnistuneen lähentymisprosessin tuloksena.Synteettinen euro on sen sijaan mekaaninen kooste euroalueen maiden kansallisten valuuttojen vuotta 1999 edeltäneestä kehityksestä, johon vaikuttivat maiden melko lailla toisistaan poikkeavat rahataloudelliset tekijät.Tämä synteettisen euron piirre käy sitä selvemmäksi, mitä kauemmaksi ajassa mennään taaksepäin.Tämän takia arvioiden euron nimellisen valuuttakurssin pitkän aikavälin trendeistä tulisikin perustua jonkin sisäisesti erittäin vakaan euroalueen maan kansalliseen valuuttaan, kuten esimerkiksi Saksan markkaan. Tällainen tarkastelukulma on sopusoinnussa EKP:n mandaatin ja rahapolitiikan strategian kanssa, jotka kumpikin tähtäävät hintavakauden ylläpitämiseen euroalueella. Useimmissa talouden perustekijöihin perustuvissa valuuttakurssianalyyseissä tarkastelun kohteena on kuitenkin reaalinen eikä nimellinen valuuttakurssi. Reaalisen valuuttakurssin kehityksessä maiden välisten inflaatioerojen vaikutuksen pitäisi pitkällä aikavälillä tasapainottua nimellisten valuuttakurssien vastaavien muutosten vaikutuksesta. Siksi empiirisessä kirjallisuudessa on useimmiten käytetty synteettistä korvikemuuttujaa arvioitaessa euron reaalisen valuuttakurssin pitkän aikavälin kehitystä.On paljon aineistoa siitä, että synteettisen euron (sekä keskeisimpien euro-alueen maiden kansallisten valuuttojen) reaaliset efektiiviset valuuttakurssit ovat heilahdelleet huomattavasti keskipitkällä aikavälillä.Tämä reaalisten valuuttakurssien heilahtelu antaa aiheen pohtia, voivatko valuuttamarkkinoiden vaihtelut liittyä talouden perustekijöihin.