Tutkimuksen rooli kansallisen talousosaamisen strategian toteutuksessa

Abstract

Suomeen tehtiin Suomen Pankin johdolla ensimmäinen kansallinen talousosaamisen strategia vuonna 2020. Vuodesta 2025 lähtien strategiaa on toteutettu Oikeuspalveluvirastossa talous- ja velkaneuvonnan toimialan yhteydessä. Strategian visiona on nostaa suomalaisten talousosaaminen maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Olennainen osa strategian toteutusta ja tavoitteen toteutumisen seurantaa ovat kansalaisten talousosaamisen säännöllinen mittaaminen, tutkimustiedon laaja-alainen hyödyntäminen sekä käytännön työn ja tutkimuksen välinen vuoropuhelu. Talousosaaminen määritellään yhdistelmäksi tietämystä, taitoa, asennetta ja käyttäytymistä, jotka mahdollistavat perustellut taloudelliset päätökset ja taloudellisen hyvinvoinnin. Talousosaamista edistetään laajasti eri sektoreilla, ja opetusta annetaan peruskoulun neljännestä luokasta alkaen. Koulun rooli talousosaamisen kehittäjänä on merkittävä, mutta opetuksen hajautus eri oppiaineisiin tuo haasteita. Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että suomalaisten talousosaaminen on kansainvälisesti tarkastellen varsin hyvää, mutta osaamisessa on eroja esimerkiksi tulotason, koulutuksen ja sukupuolen mukaan. Talousosaaminen korreloi vahvasti taloudellisen hyvinvoinnin kanssa. Nuorten talousosaaminen on pääosin hyvää, mutta esimerkiksi rahapelaaminen ja erilaiset digitaalisen toimintaympäristön riskit ovat ilmaantuneet sitä haastamaan. Käytännön toimijat ovat tuottaneet selvityksiä, jotka ovat tuoneet esille suomalaisten taloudelliset huolet. Säästäminen ja sijoittaminen ovat yleisiä, mutta erityisesti nuorilla ja naisilla niiden esteinä ovat epävarmuus ja tiedon puute. Nuorten taloudellinen hyvinvointi liittyy vahvasti vanhempien koulutukseen ja työmarkkina-asemaan. OECD:n kansainvälisen talousopetuksen verkoston (INFE) ja Euroopan komission tutkimuksissa suomalaisten talousosaaminen sijoittuu hieman keskitasoa paremmaksi, mutta erityisesti taloudellisessa käyttäytymisessä ja varautumisessa on parantamisen varaa. Suomi on aktiivinen talousosaamisen kansainvälisessä yhteistyössä ja osallistuu muun muassa OECD:n ja EU:n talousosaamisen kehitystyöhön sekä kansainvälisiin tutkimuksiin ja konferensseihin. Digitaalisesta talousosaamisesta ja kestävän talousosaamisen kehittämisestä on tullut uusia tutkimuksen ja käytännön toimijoiden kiinnostuksen kohteita. Hankkeissa tutkitaan muun muassa digitaalisten palveluiden turvallista käyttöä, verkkohuijausten torjuntaa ja kestävän ympäristön huomioimista taloudellisissa päätöksissä. Lisäksi kehitetään uusia pedagogisia työkaluja ja interventioita talousosaamisen vahvistamiseksi eri väestöryhmissä.