Jatkuuko euroalueen hyvä työllisyyskehitys?

Abstract

Euroalueen työllisyys on kasvanut vahvasti vuoden 2020 jälkeen. Kokonaistyötuntien kasvu on jäänyt vaatimattomammaksi, koska keskimääräinen työaika on lyhentynyt selvästi. Työllisyyden kasvua ovat edistäneet sekä kysyntä- että tarjontatekijät. Työttömyys on vähentynyt osittain suhdanteen ansiosta, mutta osa hyvästä kehityksestä on todennäköisesti pysyvää eli rakenteellista. Etenkin ikääntyvien työntekijöiden osallistuminen työmarkkinoille on trendinomaisesti lisääntynyt, ja väestönkasvu, erityisesti maahanmuuton ansiosta, on lisännyt työvoimaa. Lähitulevaisuudessa euroalueen työikäisen väestön määrä alkaa kuitenkin supistua. Työn tarjonnan ennustetun vaisun kehityksen lisäksi työllisyyden kehitys riippuu tulevina vuosina myös taloussuhdanteesta ja siitä, kuinka voimakkaasti digitalisaatio, vihreä siirtymä tai väestön ikääntyminen vaikuttavat työn kysyntään.