Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Kaisu etusivu
  • Suomen Pankki
  • Bank of Finland Research Discussion Papers
  • Näytä viite
  •  
  • Suomen Pankki
  • Bank of Finland Research Discussion Papers
  • Näytä viite

Työttömyyden ennustaminen lyhyellä aikavälillä

Takala, Kari (22.07.1992)

Avaa tiedosto
Muutkeskustelualoitteet18_92.pdf (2.814Mt)
Lataukset: 

Takala, Kari

Julkaisusarja

Bank of Finland Research Discussion Papers

Numero

18/1992

Julkaisija

Suomen Pankki

1992

Tekijänoikeudet
Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on

https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201908081372
Tiivistelmä
Työttömyyden kasvu oli vuoden 1991 syksyllä yllättävän voimakasta. Työttömyys lisääntyi aluksi teollisuudessa ja rakennusalalla, ja on sen jälkeen kasvanut selvimmin kotimaisessa suljetussa palvelusektorissa. Kevään kuluessa on mielenkiinto kohdistunut siihen, onko työttömyyden kasvu jo pysähtynyt. Tässä selvityksessä tarkastellaan työttömyyden ennustamista ns. rakenteellisten aikasarjamallien avulla sekä työttömyyden mittaamiseen liittyviä ongelmia. Työttömyysasteen kehitys jaotellaan mallien avulla odottamattomiin yllätyksiin ja ennakoitaviin osiin (trendi ja kausivaihtelu). Ennusteet muodostetaan jatkamalla trendiä ja kausivaihtelua eteenpäin. Näiden mallien avulla analysoidaan työttömyyden kehitystä ja rakennetta. Tulosten mukaan työttömyysaste käyttäytyy lyhyellä aikavälillä epävakaan trendin mukaisesti. Tästä syystä työttömyyttä on mahdotonta ennustaa pelkästään työttömyysasteen oman historiallisen kehityksen perusteella. Työttömyysasteen lyhyen aikavälin nouseva trendi loiveni selvästi kevään kuluessa. Vaikka aikasarjamallit ennakoivat työttömyyden kasvun pysähtyvän ainakin tilapäisesti kevään aikana kausivaihtelun seurauksena, työttömyysasteen lievä aleneminen kevään kuluessa ei kuitenkaan vielä kääntänyt työttömyystrendiä laskusuuntaan. Malliennusteiden osuvuus ei ole kuitenkaan ollut hyvä, sillä ennustevirheet olivat selvästi estimoitujen 95 prosentin luottamusvälien ulkopuolella. Näin ollen työttömyyden muutokset ovat olleet vielä keväällä rakenteellisten aikasarjamallien valossa yllätyksellisiä. Suomessa työttömyyttä mitataan kahden toisistaan poikkeavan indikaattorin avulla. Työministeriö julkaisee kuukausittain työttömien lukumäärän joitakin viikkoja aikaisemmin kuin Tilastokeskus. Työministeriön julkaisemaa työttömyysastetta voidaan näin ollen käyttää apuna ennakoitaessa Tilastokeskuksen julkaisemaa työttömyysastetta. Työministeriön työttömyysaste reagoi myös nopeammin lomautettujen ja lyhennetyIlä työviikolla olevien työttömien määrän muutoksiin. Estimointikokeilujen perusteella lisäselittäjien käyttö - mm. bruttokansantuotteen kuukausikuvaaja tai teollisuustuotannon volyymi - parantaa selvästi työömyysennusteiden keskimääräistä osuvuutta 3-4 kuukauden horisontilla. Malliennusteen mukaan työttömyys vähenee jo syksyllä, jos tuotannon kasvu jatkuu nopeana.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuvuodetJulkaisijatJEL-luokituksetSivukartta

Aineiston tallentajille

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuojaseloste
Saavutettavuusseloste
Suomen Pankin kirjasto
PL 160
00101 Helsinki
Puh. 09 183 2661
Sijainti: Rauhankatu 19, Helsinki

Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto