Why break down centralized bargaining?

This paper reviews recent research on different modes of bargaining and their impact on economic performance. The aim is to examine whether a shift from a centralized bargaining procedure towards a less centralized mode would be favourable. The case is discussed in the special Scandinavian context where the relevant option is a shift from highly centralized wage bargaining to permanent industry-level bargaining. We wish to find out whether any of the existing research using a variety of models - both theoretical and empirical ones would support the proposed shift. We did not find any strong argument in favour of it.

Tässä artikkelissa esitetään katsaus neuvottelukäytännön ja taloudellisen menestyksen suhdetta pohtivaan kirjallisuuteen. Vastausta etsitään kysymykseen, olisiko skandinaavisessa talousympäristössä edullista siirtyä keskitetyssä sopimuskäytännöstä toimialatason neuvotteluihin. Tavoitteenamme on selvittää, antaako olemassa oleva tutkimus, joka soveltaa erilaisia - sekä teoreettisia että empiirisiä - malleja, tukea siirtymiselle pysyvään liittotason neuvottelukäytäntöön. Huomiota kohdistetaan hajautettujen sopimusten potentiaalisen eriaikaisuuden vaikutuksiin. Toisaalta analysoidaan keskitetyn sopimusjärjestelmän inflaatiota ruokkivia ominaisuuksia. Lopuksi korostetaan sitä, että suuret valtakunnalliset liitot joutuvat ottamaan huomioon ratkaisujensa aiheuttamat kustannukset. Toimialatasolla toimivat liitot voivat pitää kokonaistaloudellisia vaikutuksia kannaltaan eksogeenisina. Yhteenvetona todetaan, että olemassa oleva tutkimus ei anna ainoatakaan vahvaa perustelua keskitetyn järjestelmän romuttamiselle ja pysyvään toimialatason sopimustoimintaan siirtymiselle.