Wages and employment in a unionized economy : Practical implications of theoretical considerations in the context of Finland

Abstract

This article evaluates the fundamental characteristics of Finnish labour markets. As the unionization rate in Finland is exceptionally high by international standards, a bargaining approach incorporating the unions' key role in wage setting is applied. An analysis is made of basic trends in those factors which theoretical considerations imply as being relevant. The "wedge" between product wages and after tax consumption wages is evaluated with special care. It is stated that the wedge cannot be claimed to be a key factor contributing to the unfavourable trends seen in Finnish labour markets since the late 1970s. It is also argued that collective incomes policy measures have contributed to shortening of the adjustment lags in labour markets at least in some relevant occasions.

Tässä artikkelissa pyritään hahmottamaan suomalaisten työmarkkinoiden näköiskuvaa. Koska järjestäytymisaste on maassamme poikkeuksellisen korkea, neuvottelumallit tuntuvat sovellusten luontevalta lähtökohdalta. Käytetyssä kehikossa ammattiliittojen rooli tulee mukaan tarkasteluun. Teoreettinen malli kertoo, mihin muuttujiin huomio tulisi kiinnittää, kun toteutunutta palkka- ja työllisyyskehitystä yritetään ymmärtää. Keskeisten muuttujien kehitystrendejä kuvataan monipuolisesti. Erityisesti työnantajan reaalisen työvoimakustannuksen ja palkansaajan käteen jäävän reaalipalkan väliin jäävän kiilan (ns. "wedge") kehitystä ja roolia analysoidaan huolellisesti. Tuloksena todetaan, että "wedge"-tekijä ei voi olla maassamme 1970-luvun lopun jälkeen tapahtuneen epäedullisen työllisyyskehityksen keskeinen selittäjä. Tässä suomalainen kehityskuva poikkeaa monista muista maista. Lisäksi näyttää siltä, että kollektiivinen "tulopolitiikka" on ainakin joissakin tapauksissa myötävaikuttanut siihen, että sopeutuminen ulkoisiin shokkeihin on tapahtunut kansainvälisesti katsoen joustavasti.