Pohjoismaiden keskuspankit tulevassa Euroopassa
Christiansen, Bent; Gudmundsson, Már; Lehmussaari, Olli-Pekka; Lindenius, Christina; Simonsen, Sigurd; Starck, Christian; Åkerholm, Johnny (09.09.1992)
Numero
24/1992Julkaisija
Bank of FinlandSuomen Pankki
1992
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201808021859Tiivistelmä
EY-integraatio vaikuttaa merkittävästi Pohjoismaiden keskuspankki en toimintaan riippumatta siitä, minkälaisiin integraatioratkaisuihin lopulta päädytään. Muutospaineet johtuvat siitä, etteivät Pohjoismaat voi olla ottamatta huomioon lähialueidensa kehitystä. EY-maiden talouspoliittiset ratkaisut tulevat tulevaisuudessa hyvin pitkälle määräämään Pohjoismaiden talouspolitiikan lähtökohdat riippumatta institutionaalisista puitteista.
Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) vuonna 1994 alkavan toisen vaiheen aikana EY-maiden ja EY:n jäseniksi pyrkivien maiden on käynnistettävä prosessi, joka tähtää kansallisten keskuspankki en täydelliseen riippumattomuuteen. Jo tässä vaiheessa vaaditaan julkisen sektorin keskuspankkirahoituksen kieltämistä. Myös pankkivaltuuston asemaa on tarkasteltava uudelta pohjalta ja keskuspankkien pääjohtajien nimittämiseen ja erottamiseen liittyviä säännöksiä on myös tarkistettava.
Maastrichtin sopimuksen perusteella ei voida hahmottaa yksityiskohtaista kuvaa siitä, miten yhteistä rahapolitiikkaa harjoitetaan EMUn kolmannessa vaiheessa. Monet seikat viittaavat kuitenkin siihen, että kansalliset keskuspankit ovat mukana yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan toteuttamisessa. EMUn toteutuminen vaikuttaa keskuspankki en rahoitus suhteisiin ja niiden taseiden rakenteeseen.
Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) vuonna 1994 alkavan toisen vaiheen aikana EY-maiden ja EY:n jäseniksi pyrkivien maiden on käynnistettävä prosessi, joka tähtää kansallisten keskuspankki en täydelliseen riippumattomuuteen. Jo tässä vaiheessa vaaditaan julkisen sektorin keskuspankkirahoituksen kieltämistä. Myös pankkivaltuuston asemaa on tarkasteltava uudelta pohjalta ja keskuspankkien pääjohtajien nimittämiseen ja erottamiseen liittyviä säännöksiä on myös tarkistettava.
Maastrichtin sopimuksen perusteella ei voida hahmottaa yksityiskohtaista kuvaa siitä, miten yhteistä rahapolitiikkaa harjoitetaan EMUn kolmannessa vaiheessa. Monet seikat viittaavat kuitenkin siihen, että kansalliset keskuspankit ovat mukana yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan toteuttamisessa. EMUn toteutuminen vaikuttaa keskuspankki en rahoitus suhteisiin ja niiden taseiden rakenteeseen.