The age-structure–inflation puzzle

Abstract

We uncover a puzzling link between low-frequency inflation and the population age-structure: the young and old (dependents) are inflationary whereas the working age population is disinflationary. The relationship is not spurious and holds for different specifications and controls in data from 22 advanced economies from 1955 to 2014. The age-structure effect is economically sizable, accounting eg for about 6.5 percentage points of US disinflation from 1975 to today’s low inflation environment. It also accounts for much of inflation persistence, which challenges traditional narratives of trend inflation. The age-structure effect is forecastable and will increase inflationary pressures over the coming decades.

​Empiirisen analyysin avulla tässä työssä osoitetaan hämmästyttävä yhteys pitkän aikavälin inflaatiovauhdin ja väestön ikärakenteen välillä: nuorilla ja vanhoilla ikäluokilla (huollettavilla) on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus. Työikäisillä ikäluokilla on sen sijaan inflaatiota hidastava vaikutus. Inflaation ja ikärakenteen välinen riippuvuus ei ole näennäinen, ja se on voimassa käytettäessä erilaisia mallitäsmennyksiä ja erilaisia kontrollimuuttujia 22 maata kattavassa aineistossa vuodesta 1955 vuoteen 2014. Ikärakenteen vaikutukset ovat taloudellisesti merkittäviä, ja ne selittävät esimerkiksi Yhdysvaltain vuoden 1975 jälkeisestä inflaatiovauhdin hidastumisesta noin 6,5 prosenttiyksikköä. Ikärakenteen muutos selittää myös suuren osan inflaation jatkuvuudesta, ja tällä perusteella perinteisiin selityksiin inflaation trendidynamiikan taustatekijöistä voidaan suhtautua kriittisesti. Ikärakenteen vaikutukset voidaan ennustaa, ja ne voimistavatkin tulevien vuosikymmenten inflaatiopaineita.