Eläkerahoitus ja talouskasvu : Taloutta kohtaavien sokkien vaikutus kasvuun ja hyvinvointiin osittain rahastoivassa eläkejärjestelmässä

Abstract

Tutkimuksessa analysoidaan miten palkkasumman pieneminen (tulosokki) tai väestönkasvun hidastuminen (väestösokki) vaikuttavat kansantalouden tasapainoon ja kasvuun, kun eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva kuten mm.Suomessa. Tutkimustulokset johdetaan teoreettisesti ns. limittäisten sukupolvien mallista. Jos sokkien aiheuttama rahoitusvajaus katetaan palkkaperusteisia eläkevakuutusmaksuja korottamalla, sekä väestö- että tulosokki alentavat työssä olevan sukupolven ja kaikkien tulevien sukupolvien koko elinkaaren aikaista tulotasoa.Sokkien tapahtuessa jo eläkkeelle siirtyneiden tulot säilyvät luonnollisesti ennallaan. Jos sokkien eläkejärjestelmään aiheuttama rahoitusvajaus katetaan eläkkeitä supistamalla, sekä tulo- että väestösokki heikentävät eläkkeellä olevien tulotasoa.Tulosokki heikentää työssä olevien ja kaikkien myöhempien sukupolvien henkeä kohti laskettua tulotasoa, mutta vähemmän kuin järjestelmässä, jossa eläkkeet eivät jousta. Väestösokki muuttuu työssä olevien ja myöhempien sukupolvien kannalta henkeä kohti laskettua tulotasoa korottavaksi. Tutkimuksessa osoitetaan, että talouden kasvu muodostuu mainittujen negatiivisten sokkien sattuessa suotuisammaksi silloin, kun vakuutusmaksuperuste pidetään vakaana ja eläkkeet joustavat.Tämä johtuu eläkejärjestelmän vaikutuksesta kotitalouksien säästämiseen ja investointeihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Suomen eläkejärjestelmää ja sen tulevaa kehitystä.Tapahtuneiden tulo- ja väestösokkien seurauksena suositellaan järjestelmän rahastointiasteen korottamista ja toisena vaihtoehtona eläketason alentamista. Avainsanat: eläkkeet, rahastointi, säästäminen, väestönkasvu