Haku

Putinin perusteeton hyökkäys Ukrainaan aiheutti humanitaarisen katastrofin. Samalla se uhkaa eurooppalaista turvallisuutta. Vaikka sodan kestosta ei ole tietoa, muuttaa se merkittävästi Euroopan ja Venäjän talousnäkymiä ...

Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden synkän varjon talouteen. Sodan talousvaikutuksiin liittyy suurta epävarmuutta, koska vielä ei ole tiedossa sodan laajuutta eikä kestoa, tai minkälaisia talouspoliittisia toimia otetaan ...

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka vaikuttavat yritysten kansainvälisiin arvoketjuihin fyysisten ja siirtymäriskien kautta. Siirryttäessä ilmaston kannalta kestävämpiin toimintavaihtoehtoihin yritykset kohtaavat ...

Koko 2010-luvun yksi selkeä Venäjän politiikkatavoite on ollut ”itäkäännös”, eli huomion kääntäminen itään, kohti Aasiaa. Politiikassa itäkäännös on korostunut vuoden 2014 jälkeen, kun suhteet moniin länsimaihin ovat ...

Kiina ja Yhdysvallat allekirjoittivat ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksen 15.1., joka toi välirauhan tullikorotusten laajenemiselle. Sopimus ei kuitenkaan merkittävästi muuttanut nykyistä tilannetta, sillä suurin osa ...

Kiina liittyi Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi tiistaina 11.12.2001. Liittymisprosessi oli pitkä ja alkoi jo 1980-luvulla GATT-sopimuksen aikana. Tuona aikana Kiina teki suuria muutoksia talousjärjestelmäänsä siirtyen ...

Suomen Pankki harjoitti valuutansäännöstelyä heinäkuusta 1918 lokakuun loppupuolelle 1920 asti. Kansainvälisessä Brysselin konferenssissa syksyllä 1920 pyrittiin hahmottelemaan suuntaviivoja uuden raha- ja talousjärjestelmän ...

Valko-Venäjän taloutta määrittää neuvostoaikainen talouden rakenne ja suuri riippuvuus itäisestä naapurista. Talousmalli perustuu edelleen valtion suureen rooliin kaikilla sektoreilla. Siirtymä suunnitelmataloudesta kohti ...