Haku

Vaihtotase on heilahdellut voimakkaasti viime vuosina ensin koronapandemian ja sitten Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Energian hintojen vaihtelut vaikuttavat kauppataseeseen, ja vaihtotaseen alijäämä onkin tänä vuonna ...

Keskustelu Kiina-ilmiöstä kävi 20 vuotta sitten Suomessa kuumana. Puhelinlatureita valmistanut suomalainen Salcomp oli päättänyt lopettaa tuotannon Suomessa ja siirtää sen Kiinaan. Kemijärvellä työt loppuivat 260 työntekijältä. ...

Suomen ja useimpien muiden Euroopan maiden ulkomaankauppa Venäjän kanssa on romahtanut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vielä vuonna 2019 Venäjän-vientiä harjoittaneita suomalaisyrityksiä oli yli 2 000, mutta vuoden 2023 lopussa ...

Suomen tavaraviennin kasvu on jäänyt jo pitkään maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Markkinaosuuksien menetystä selittävät pitkälti kilpailutekijät, joita on kustannuskilpailukyvyn lisäksi vientiyritysten kyky erottua ...

Suomen tavaraviennin osuus maailmankaupasta on laskenut trendinomaisesti 2000-luvulla. Osan laskusta selittää maailmankaupan rakenteen ja painopisteen muuttuminen viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Kehittyvät maat ovat ...

Yhdysvallat on asettanut laajoja kaupan esteitä, ja kauppapoliittinen epävarmuus on kasvanut. Nyt esillä olleiden tullikorotusten laukaisema kauppasota voisi malliperusteisissa skenaarioissa heikentää kokonaistuotannon ...

Palveluviennin reippaasta kasvusta huolimatta Suomen vienti on yhä valtaosin tavaravientiä, jossa perinteiset vientialat, eli metsä- metalli- ja kemian teollisuus, ovat kasvattaneet osuuttaan. Huipputeknologian sijaan Suomi ...

Kansainvälisen kauppapolitiikan kehitys määrittää voimakkaasti Suomen talouden toimintaympäristöä ennustevuosina 2025–2027. Yhdysvaltojen tempoilevan politiikan vuoksi on hyvin epävarmaa, millaisiin ulkomaankaupan tulleihin ...