Haku

Luotonanto-olosuhteita kuvaavat luottopolitiikka ja lainaehdot vaikuttavat pankkien luotonantoon ja voivat heijastaa talouden yleistä tilaa. Tietoja luottojen kysynnästä ja tarjonnasta Suomessa saadaan neljä kertaa vuodessa ...

Suomessa uudistettiin vuonna 2022 makrovakauspolitiikkaa ohjaavia riskimittareita, jotka varoittavat pankkikriisin todennäköisyyden kasvusta. Mittareilla arvioidaan rahoitussyklin vaihetta ja havainnoidaan merkkejä syklin ...

Finanssikriisin jälkeen isojen pankkien kuntoa on alettu testata samoin kriteerein ja säännönmukaisesti Euroopassa. Stressitesteissä pankkien tappionkantokykyä ja vakavaraisuutta mitataan vaikeiden talousolojen ympäristössä.

Miten raha syntyy ja mitä velkasuhteita tämä prosessi tuo mukanaan? Onko meidän pakko olla yhä vain velkaantuneempia?

Euroalueella negatiivisen keskuspankkikoron aikakausi on kestänyt jo puolitoista vuotta.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on Pohjoismaissa suurta. Asuntolainat ovat merkittävä osa pankkien liiketoimintaa, ja asuntovakuudelliset joukkovelkakirjalainat ovat pankeille tärkeitä sekä rahoituksen lähteenä että ...

Suomen rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan altis asuntoluotonannon riskeille. Asuntolainojen määrä on suuri pankkien muuhun lainanantoon ja pankeilta vaadittuihin omiin varoihin verrattuna. Haavoittuvuutta lisäävät myös ...

Nordea-konserni on fuusioimassa muissa Pohjoismaissa toimivia suuria tytäryhtiöpankkejaan ruotsalaiseen emoyhtiöön, jota valvoo Ruotsin valvontaviranomainen. Suomessa muutoksen merkitystä lisää Nordean suuri markkinaosuus.

Vaikka rahamarkkinoiden toiminta on ollut finanssikriisin aikana koetuksella, viimeisimpien selvitysten mukaan suunta on hitaasti parempaan päin.

Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit voivat poikkeuksellisissa tilanteissa myöntää pankeille luottoa myös muiden kuin rahapolitiikan operaatioiden kautta.