Muuttoliike, työhön osallistuminen ja suhdanteiden eteneminen työllisyydessä
Hilpinen, Jorma (01.02.1976)
Numero
39Julkaisija
Suomen Pankki
1976
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201808071919Tiivistelmä
Selvityksen ensimmäinen luku käsittelee työvoiman kysynnän alueellista tasapainottomuutta. Vuoden 1973 jakautumat antavat kuvan tuotantotoiminnan keskittymistä ja sen alueellisia vaikutuksia työttömyyteen. Kansantalouden rakennemuutosten voimakkuutta havainnollistavat myös vertailut vuosien 1963 ja 1973 työllisyystietojen välillä.
Toisessa luvussa tarkastellaan alueiden välisiä ja maasta pois suuntautuneita muuttovirtoja sekä mm. alueellisten koulutusrakenteiden vaikutusta muuttoon. Eri alueilla tapahtuneiden väestön ikärakenteiden muutosten avulla pyritään selvittämään maassa- ja maastamuuton tulevaisuuden näkymiä.
Kolmannessa luvussa käsitellään työvoimaosuuksien vaihtelua eri alueilla ja eri ikäryhmissä. Vaihtelu on läheisessä yhteydessä tapahtuneisiin rakennemuutoksiin ja työvoimaosuuksiin vaikuttavia tekijöitä etsitään sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan puolelta. Viime vuosina työvoimaosuudet ovat tuoneet työllisyyteen huomattavasti enemmän vaihtelua kuin työttömyys, joten ansiotyöhön osallistumiseen liittyvän käyttäytymisen pohtiminen on tärkeää.
Lopuksi etsitään aikasarja-analyysin avulla työllisyysmuuttujien välisiä suhdannevaihtelun ajoittumiseroja. Analyysilla tähdätään keskeisten muuttujien vaihtelujen aikaerojen selvittämiseen sekä työllisyyssuhdanteiden sektoreittaisen ja alueellisen etenemistapahtuman kuvaamiseen. Analyysin avullatarkastellaan myös työttömyyden ja työllisyyden sopeutumista työvoiman kysynnän muutoksiin sekä sektoreittain että alueittain. Aikasarja-analyysin tuloksia on kuitenkin tulkittava varoen ja melko kaavamaisen tutkimusmenetelmän heikkoudet muistaen.
Toisessa luvussa tarkastellaan alueiden välisiä ja maasta pois suuntautuneita muuttovirtoja sekä mm. alueellisten koulutusrakenteiden vaikutusta muuttoon. Eri alueilla tapahtuneiden väestön ikärakenteiden muutosten avulla pyritään selvittämään maassa- ja maastamuuton tulevaisuuden näkymiä.
Kolmannessa luvussa käsitellään työvoimaosuuksien vaihtelua eri alueilla ja eri ikäryhmissä. Vaihtelu on läheisessä yhteydessä tapahtuneisiin rakennemuutoksiin ja työvoimaosuuksiin vaikuttavia tekijöitä etsitään sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan puolelta. Viime vuosina työvoimaosuudet ovat tuoneet työllisyyteen huomattavasti enemmän vaihtelua kuin työttömyys, joten ansiotyöhön osallistumiseen liittyvän käyttäytymisen pohtiminen on tärkeää.
Lopuksi etsitään aikasarja-analyysin avulla työllisyysmuuttujien välisiä suhdannevaihtelun ajoittumiseroja. Analyysilla tähdätään keskeisten muuttujien vaihtelujen aikaerojen selvittämiseen sekä työllisyyssuhdanteiden sektoreittaisen ja alueellisen etenemistapahtuman kuvaamiseen. Analyysin avullatarkastellaan myös työttömyyden ja työllisyyden sopeutumista työvoiman kysynnän muutoksiin sekä sektoreittain että alueittain. Aikasarja-analyysin tuloksia on kuitenkin tulkittava varoen ja melko kaavamaisen tutkimusmenetelmän heikkoudet muistaen.