Keski- ja Itä-Euroopan talouskehitys vuonna 1996
Lehtonen, Katri (25.04.1997)
Numero
5/1997Julkaisija
Suomen PankkiBank of Finland
1997
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408113092Tiivistelmä
Voimakas talouskasvu jatkui Keski- ja Itä-Euroopassa vuonna 1996. Kasvu hidastui hieman edellisestä vuodes alhaisemman vientikysynnän takia.Myös teollisuustuotannon kasvu hidastui, mutta oli nopeaa edelleen osassa CEFTA-maita.Maatalous- ja rakennussektoreilla tuotanto väheni alkuvuodesta, mutta alkoi kasvaa myöhemmin. Työttömyysas pysytteli edelleen 10-15 prosentissa koko Keski- ja Itä-Euroopassa lukuun ottamatta Tsekin tasavaltaa.Myös työn tuottavuuden on arvioitu parantuneen kaikissa alueen maissa. Viennin kasvun hidastumisen takia taloudellista kasvua ylläpiti kotimainen kysyntä.Palkat nousivat edelleen nopeasti.Yksityinen kulutus kasvoi erityisesti Puolassa, Tsekissä ja Slovakiassa reaalipalkkojen nousun myötä.Myös investoinnit kasvoivat Keski- ja Itä-Euroopan maissa voimakkaasti vuonna 1996, minkä taustalla oli kiihtynyt ulkomaist suorien sijoitusten virta ja kasvaneen kysynnän luomat yritysten voitot. Suurin osa Keski- ja Itä-Euroopan talouksista kärsi kaksoisalijäämistä eli samanaikaisesta budjetin ja vaihtotaseen vajeesta vuonna 1996.Edelliseen vuoteen verrattuna tasapainoisempi budjetti saavutettiin vain Unkarissa ja Puolass Viennin kasvun hidastuttua ja tuonnin kasvaessa nopeasti vaihtotaseen vajeet syvenivät Keski- ja Itä-Euroopassa.Syynä tuonnin kasvuun oli kotimaisen kysynnän purkautuminen ulkomaille.Erityisen suuria vaihtotaseen vajeet olivat Puolassa, Tsekissä ja Slovakiassa. Kasvanut tuonti koostui kuitenkin pääasiassa investointihyödykkeistä, joita tarvitaan tuotannon uudistamiseksi ja tehostamiseksi.Vaihtotaseen vajeiden rahoittaminen ei tuottanut ongelmia 1996, koska useimpien CEFTA-maiden valuuttavarannot olivat suuria ja suorat sijoitukset lisääntyivät. Talouden vakautus jatkui itäisessä Euroopassa.Alueen maat jakautuivat kolmeen leiriin inflaatiovauhdin mukaan: Tsekissä, Slovakiassa ja Sloveniassa inflaatio painui alle 10 prosentin, Puolassa ja Unkarissa inflaatio pysytteli noin 20 prosentissa ja Romaniassa se ylitti 40 prosentin vuositason.Vuoden dramaattisin tapahtuma oli Bulgarian talouden ongelmien kärjistyminen, jonka seurauksena tuotanto laski ja inflaatio kiihtyi hyvin nopeasti.
Julkaisuhuomautus
Uudelleenjulkaistu pdf-muodossa 2002 (Idäntalouksien yksikön sarja)Reprint in PDF format 2002 (Unit for Eastern European Economies series)