Kansainvälisiä esimerkkejä talousosaamisen edistämisen strategiatyöstä

Abstract

Talousosaaminen nähdään tänä päivänä keskeisenä kansalaistaitona, joka korostuu koko ajan muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli talousopetuksen tarjoamisessa. Lasten ja nuorten ohella myös muiden väestöryhmien talousosaamisen edistämistä tulee kehittää eri elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä. Arvokasta työtä talousosaamisen edistämiseksi tekevät viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Näiden tahojen yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella voidaan edesauttaa tiedon tehokasta välittymistä oikeaan osoitteeseen. Kun toimijoita on kentällä paljon, on tärkeää muodostaa kokonaiskuva toiminnasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on ollut aktiivinen talousopetuksen kehittämisessä. Raportissa esitellään järjestössä luotuja yhtenäisiä suosituksia, periaatteita ja menetelmiä kansalaisten talousosaamisen edistämistoiminnan koordinointiin ja tutkimukseen. Näitä monet maat ovat soveltaneet talousosaamisen kansallista strategiaa rakentaessaan. Raportissa tarkastellaan valikoitujen kehittyneiden maiden ratkaisuja koordinoida talousosaamisen edistämistä. Maita esitellään siitä näkökulmasta, mitä opittavaa meillä voisi niistä olla pohdittaessa Suomeen sopivaa talousosaamisen strategiaa.

Talousosaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia niin yksittäisen kansalaisen elämään kuin kaikkiin markkinoiden toimijoihin myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi vastuu talousosaamisen edistämisestä katsotaan kuuluvan julkisille toimijoille. Kansallisesta strategiasta ovat tarkastelluissa maissa vastuussa joko keskuspankki, finanssivalvonta tai valtiovarainministeriö. Monessa maassa vastuutahoksi on myös luotu kokonaan uusi julkinen organisaatio. On tärkeää, että vastuutaho on puolueeton ja riittävän arvovaltainen. Rahoituksen järjestyminen valtion budjetista takaa toiminnalle jatkuvuuden. Jotta kaikki tahot saadaan sitoutumaan strategiaan ja aidosti toteuttamaan sitä, tulee heille järjestää mahdollisuus osallistua sen valmisteluun. Siksi strategian valmisteluun tulee varata aikaa vähintään vuosi. Talousosaamisen edistämiseen on monessa maassa perustettu verkostoja, joiden toimintaa ohjataan ja joiden jäseneksi otetaan vain hyväksyttäviä toimijoita. Talousosaamisen edistämisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintaa verkostoissa on tärkeää koordinoida. Jotta strategiaa olisi helppo toteuttaa, sille kannattaa laatia konkreettinen ja käytännönläheinen toteuttamissuunnitelma. Myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää sekä mitata kansalaisten talousosaamisen tilaa ja kehitystä säännöllisesti väestötasolla. Pitkälle kehittyneissä talousosaamisen strategiamaissa tutkimuksella on keskeinen rooli strategian toteuttamisen eri vaiheissa.

Monessa maassa kaikki talousosaamiseen liittyvä toiminta on koottu keskitetysti joko siitä vastuussa olevan organisaation verkkosivustolle tai sitten sitä varten on perustettu oma verkkosivusto, joka on nimetty aihetta hyvin kuvaavasti. Myös tuotemerkin luominen talousosaamiseen on monessa maassa käytössä. Koska useimmissa maissa korostetaan lasten ja nuorten talousosaamista, on strategioita usein linkitetty kouluopetukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Yhteistyö talousopetuksen ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää, sillä he usein myös tuottavat opetukseen materiaaleja ja välineitä.

Talousosaamisen kansallinen strategia tai suunnitelma on monessa maassa hyväksi havaittu työkalu talousosaamisen edistämiseen. Kuten raportti osoittaa, sen voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Suomen strategiaa suunnitellessa on hyvä ottaa mallia muista maista. Siinä on olennaista keskittyä konkreettiseen, käytännönläheiseen, toteuttamiskelpoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamissuunnitemaan.