Käteisrahan käyttö suomalaisissa yrityksissä

Abstract

Tutkimus perustuu noin 5 700 yritykselle tehtyyn kyselyyn.Kyselyn suoritti Suomen Pankki keväällä 1995. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella käy selvästi ilmi, että käteisrahan käyttö yrityssektorilla on edelleenkin hyvin yleistä.Teollisuuden ja palvelualojen yrityksillä on käteisrahaa noin 1.5 mrd. markkaa eli lähes 15 % siitä käteisrahasta, joka on pankkien ulkopuolella. Käteisrahan määrä vastaa siten yhden päivän liikevaihtoa Luku on verraten suuri, jos mittapuuna käytetään aiempia arvioita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Eniten käteisrahaa on vähittäiskaupan ja muiden palveluiden piirissä.Sen sijaan rakennustoiminnassa ja osin teollisuudessa käteisrahan määrät ovat pieniä. Vaikka käteisrahan määrä kasvaakin toimipaikan koon mukaan, supistuu käteisrahan ja liikevaihdon suhde hyvin selvästi. Todella suurissa yrityksissä käteisrahan suhteellinen määrä onkin olemattoman pieni. Käteisrahan määrät ja käteisrahan käyttö, eli osuus suoritetuista ja saaduista maksuista, noudattavat varsin samanlaista kaavaa niin toimialoittain kuin yritysten toimipaikkojen koonkin suhteen tarkasteltuna. Kyselyn mukaan yritysten saamista maksuista suoritetaan yhä runsaat 17 % käteisrahalla. Yritysten suorittamista maksuista osuus on kuitenkin vain hieman vajaat 6 %. Luvut ovat sopusoinnussa sen kanssa, mitä esimerkiksi kotitalouksien maksutavoista tiedettiin etukäteen. Sama käy ilmi myös ulkomaisista tutkimustuloksista, vaikkakin niitä on poikkeuksellisen vähän käytettävissä. Se, että yrityksissä on niinkin paljon käteisrahaa kuin edellä todettiin, viittaa siihen, että Suomessa käteisrahan hallussapitoon ei liity mitään suurempia selvittämättömiä ongelmia tai paradokseja. Silti on tarpeen edelleenkin laatia arvioita sektoreittaisista käteisrahakassoista ja niihin liittyvistä tunnusmerkeistä. Näiden arvioiden perusteella voidaan taas laatia ennusteita ja arvioita tulevien vuosien kehityksestä. Näitä ennusteita tarvitaan paitsi käteisrahan valmistustarpeiden arviointia varten myös koko rahahuollon suunnittelua varten. Euroopan unionin talous- ja rahaliiton myötä ennusteiden tarve on ymmärrettävistä syistä erityisen ajankohtainen.