Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Kaisu etusivu
  • Suomen Pankki
  • Muut julkaisut
  • Näytä viite
  •  
  • Suomen Pankki
  • Muut julkaisut
  • Näytä viite

Suomen kansallinen ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi : erot indeksien välillä ja lyhyen aikavälin inflaationäkymät

Kajanoja, Lauri; Viertola, Hannu (27.08.2007)

Avaa tiedosto
145363.pdf (123.7Kt)
Lataukset: 

Kajanoja, Lauri
Viertola, Hannu

Julkaisusarja

Suomen Pankki. BoF Online

Numero

9/2007

Julkaisija

Suomen Pankki

2007

Tekijänoikeudet
Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on

https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-20140807769
Tiivistelmä
Inflaatio on Suomessa nopeutunut viimeksi kuluneen vuoden aikana kansallisen kuluttajahintaindeksin (KHI) mukaan enemmän kuin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan. Näiden inflaatiomittarien välille onkin syntynyt selvä ero. Tämä ero johtuu lähinnä omistusasumisen erilaisesta käsittelystä indekseissä sekä korkojen ja asuntojen hintojen noususta. Kansalliseen kuluttajahintaindeksiin omistusasumisen kustannukset sisältyvät siten, että korkotaso vaikuttaa niihin suoraan. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä puolestaan ei huomioida omistusasumisen kustannuksia. Kuluttajahintaindeksejä koskevassa keskustelussa melko yleinen näkemys on, että omistusasumisen kustannukset olisi perusteltua sisällyttää indeksiin. Tämä voidaan tehdä eri tavoilla. Monissa maissa omistusasuminen sisältyy kuluttajahintaindeksiin siten, että korkotaso ei suoraan vaikuta indeksiin. Tämä onkin toivottava ominaisuus, jos indeksiä käytetään rahapolitiikan mitoituksessa. Keskuspankit eivät yleensä perusta rahapolitiikkaansa liittyvää analyysiä ja viestintää sellaiseen kuluttajahintaindeksiin, johon korot sisältyvät. Tapa, jolla omistusasuminen olisi yleisesti ottaen parasta huomioida kuluttajahintaindeksissä, määräytyy viime kädessä sen perusteella, mitä indeksillä tarkasti ottaen pyritään mittaamaan. Tämä puolestaan riippuu siitä, mihin indeksiä käytetään. Tyypillisesti kuluttajahintaindeksiä käytetään useaan eri tarkoitukseen, joten yhtä oikeaa tapaa sen muodostamiseen ei ole. Inflaatio näyttäisi Suomessa nopeutuvan ensi vuoden alkupuoliskolle asti. Samalla viimeaikainen noin yhden prosenttiyksikön suuruinen ero KHI:n ja YKHI:n avulla mitattujen inflaatiovauhtien välillä supistunee. Tämänhetkisten näkymien mukaan YKHI-inflaatio käy nopeimmillaan ensi vuoden alussa vajaan 3 prosentin vauhdissa ja KHI-inflaatio vastaavasti vajaan 3½ prosentin vauhdissa. Sen jälkeen inflaatio hidastunee jonkin verran kummallakin indeksillä mitattuna. Vuotuisen inflaatiovauhdin odotettu nopeutuminen lähikuukausina johtuu pitkälti polttonesteiden hintojen laskusta vuotta aiempana vertailuajankohtana eli vuoden 2006 lopulla. Energiatuotteisiin ja alkoholijuomiin kohdistuvan verotuksen suunniteltu kiristäminen tulee näkymään kuluttajahinnoissa vuodenvaihteen jälkeen, joskin tarkempaa tietoa asiasta saadaan vasta, kun valtion tulo- ja menoarvio hyväksytään.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuvuodetJulkaisijatJEL-luokituksetSivukartta

Aineiston tallentajille

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuojaseloste
Saavutettavuusseloste
Suomen Pankin kirjasto
PL 160
00101 Helsinki
Puh. 09 183 2661
Sijainti: Rauhankatu 19, Helsinki

Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto