Suomen kansallinen ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi : erot indeksien välillä ja lyhyen aikavälin inflaationäkymät

Abstract

Inflaatio on Suomessa nopeutunut viimeksi kuluneen vuoden aikana kansallisen kuluttajahintaindeksin (KHI) mukaan enemmän kuin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan. Näiden inflaatiomittarien välille onkin syntynyt selvä ero. Tämä ero johtuu lähinnä omistusasumisen erilaisesta käsittelystä indekseissä sekä korkojen ja asuntojen hintojen noususta. Kansalliseen kuluttajahintaindeksiin omistusasumisen kustannukset sisältyvät siten, että korkotaso vaikuttaa niihin suoraan. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä puolestaan ei huomioida omistusasumisen kustannuksia. Kuluttajahintaindeksejä koskevassa keskustelussa melko yleinen näkemys on, että omistusasumisen kustannukset olisi perusteltua sisällyttää indeksiin. Tämä voidaan tehdä eri tavoilla. Monissa maissa omistusasuminen sisältyy kuluttajahintaindeksiin siten, että korkotaso ei suoraan vaikuta indeksiin. Tämä onkin toivottava ominaisuus, jos indeksiä käytetään rahapolitiikan mitoituksessa. Keskuspankit eivät yleensä perusta rahapolitiikkaansa liittyvää analyysiä ja viestintää sellaiseen kuluttajahintaindeksiin, johon korot sisältyvät. Tapa, jolla omistusasuminen olisi yleisesti ottaen parasta huomioida kuluttajahintaindeksissä, määräytyy viime kädessä sen perusteella, mitä indeksillä tarkasti ottaen pyritään mittaamaan. Tämä puolestaan riippuu siitä, mihin indeksiä käytetään. Tyypillisesti kuluttajahintaindeksiä käytetään useaan eri tarkoitukseen, joten yhtä oikeaa tapaa sen muodostamiseen ei ole. Inflaatio näyttäisi Suomessa nopeutuvan ensi vuoden alkupuoliskolle asti. Samalla viimeaikainen noin yhden prosenttiyksikön suuruinen ero KHI:n ja YKHI:n avulla mitattujen inflaatiovauhtien välillä supistunee. Tämänhetkisten näkymien mukaan YKHI-inflaatio käy nopeimmillaan ensi vuoden alussa vajaan 3 prosentin vauhdissa ja KHI-inflaatio vastaavasti vajaan 3½ prosentin vauhdissa. Sen jälkeen inflaatio hidastunee jonkin verran kummallakin indeksillä mitattuna. Vuotuisen inflaatiovauhdin odotettu nopeutuminen lähikuukausina johtuu pitkälti polttonesteiden hintojen laskusta vuotta aiempana vertailuajankohtana eli vuoden 2006 lopulla. Energiatuotteisiin ja alkoholijuomiin kohdistuvan verotuksen suunniteltu kiristäminen tulee näkymään kuluttajahinnoissa vuodenvaihteen jälkeen, joskin tarkempaa tietoa asiasta saadaan vasta, kun valtion tulo- ja menoarvio hyväksytään.