Eläkeuudistus, julkisen talouden sopeutustarve ja talouskehitys
Kinnunen, Helvi (25.04.2014)
Numero
5/2014Julkaisija
Suomen Pankki
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-20140807695Tiivistelmä
Suunnitteilla olevalla eläkeuudistuksella on toteutuessaan keskeinen merkitys paitsi itse eläkejärjestelmän kestävyyteen myös Suomen talouskasvuun ja finanssipolitiikan liikkumavaraan. Uudistuksella voidaan vaikuttaa työvoiman tarjontaan sekä tuotannon kustannuksiin ja siten välillisesti myös Suomen kilpailukykyyn. Eläkkeelle jäämisikä, eläke-etuisuuksien taso ja eläkevakuutusmaksut vaikuttavat laajasti väestön elintason kehitykseen ja siihen, kuinka paljon taloudella on resursseja pitää yllä julkisen talouden palveluja ja hyvinvointivaltion muita turvaverkkoja. Suomen eläkejärjestelmää on tutkittu viime vuosina perusteellisesti. Yleinen näkemys on, että järjestelmä on perusteiltaan kunnossa, eikä se ole täydellisen remontin tarpeessa. Kyse on enemmänkin siitä, että järjestelmän perusparametrit sopeutetaan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteena on pidentää työuria, minkä perusteluna on makrotaloudelliset näkökulmat enemmän kuin eläkejärjestelmä itsessään. Tässä artikkelissa nostetaan esiin joitakin näkökulmia Suomen eläkejärjestelmään. Suomen vakuutusmaksutasoa ja eläkkeiden merkitystä tarkastellaan suhteessa joihinkin kilpailijamaihin. Eläkejärjestelmän uudistamisen vaikutuksia makrotalouteen ja finanssipolitiikan liikkumavaraan arvioidaan sekä kestävyyslaskelmien että Suomen Pankin Aino-mallilla laadittujen laskelmien avulla. Tarkasteltavana on, miten työurien piteneminen ja eläkekorvausasteen alentaminen vaikuttaisivat keskimääräiseen työhön osallistumiseen ja sitä kautta tuotannon keskimääräiseen kasvuun. Keskeinen tavoite on avata eläkeuudistuksen eri parametrien vaikutuksia talouden riippuvuussuhteisiin laajemmin kuin pelkästään eläkejärjestelmään keskittyvissä tutkimuksissa on tehty. Aluksi esitetään pääsanomat Suomen eläkejärjestelmää koskevista arvioista.