Suomalaisten pankkien kirjeenvaihtajapankkimaksut

Varsinaisten maksujärjestelmien lisäksi suomalaiset pankit käyttävät kirjeenvaihtajapankki-verkostoa ulkomaille menevien maksujen välittämiseksi. Kirjeenvaihtajapankkitoiminta on perinteinen maksun välityskanava, kun maksun saaja on muualla kuin Suomessa. Tätä tarkoitusta varten jokainen pankki on rakentanut oman, maailmanlaajuisen kirjeenvaihtajapankkiverkoston. Toisin kuin varsinaisten maksujärjestelmien kohdalla keskuspankeilla on hyvin vähän tekemistä kirjeenvaihtajapankkimaksujen kanssa, koska myös maksujen katteiden siirrot suoritetaan liikepankkien välityksellä. Tästä syystä keskuspankeilla ei automaattisesti ole tietoja siitä, kuinka merkittävän osan maksamisesta kirjeenvaihtajapankkimaksut muodostavat Suomen Pankki on siksi pyytänyt Suomessa toimivilta pankeilta vuosittain tietoja näistä maksuista. Tässä kirjoituksessa kuvataan kirjeenvaihtajapankkitoimintaa ja pyritään arvioimaan sen merkitystä. Kirjeenvaihtajapankkitoiminnalla on edelleen erittäin merkittävä rooli suomalaisessa maksamisessa, kun halutaan siirtää maksuja Suomen rajojen ulkopuolelle. Jopa euroalueen sisällä kirjeenvaihtajapankkimaksujen arvo ylittää selvästi vastaavien SEPA-tilisiirtojen mää-rän. Varsinkin Saksaan ja Ranskaan menevät maksut ovat arvoltaan merkittäviä. Toisaalta kun tarkastellaan maksujen määriä, on tilanne täysin päinvastainen. Kirjeenvaihtajapankki-maksuja käytetään siis erityisesti arvoltaan suurten asiakasmaksujen välittämiseen. Pankkien kanssa käydyt keskustelut sekä muu tiedonkeruu osoittavat syyn olevan se, että kirjeen-vaihtajapankkiverkosto on ainoa tapa välittää rajat ylittäviä pikamaksuja. TARGET2-järjestelmää ei Suomessa käytetä juurikaan asiakkaiden pikamaksujen välittämiseen. Jos halutaan eurooppalaisen maksamisen siirtyvän yhä enemmän käyttämään SEPA-standardeja, on erittäin tärkeää, että pikamaksuille kehitetään SEPA-standardeja noudattava maksutuote, joka mahdollistaa maksun perille menon vielä saman päivän aikana. EU-alueen kirjeenvaihtajapankkitoiminnan merkityksestä kertoo myös maksujen valuuttojen jakauma. Euro on kaikkein käytetyin valuutta suomalaisten pankkien kirjeenvaihtajapankkimaksuissa. Näin on siitäkin huolimatta, että monet Suomen suurimmista kauppakumppaneista ovat euroalueen ulkopuolella. Euroa siis käytetään myös näiden kauppakumppaneiden kanssa käytävässä kaupassa. Tämä vähentää suomalaisten yritysten valuuttariskejä. Vielä on tarvetta parantaa tiedonkeruuta ulkomaanmaksuista. Pankkien kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että teknisistä vaikeuksista johtuen erityisesti euroalueen ulkopuolelle menevien maksujen tiedonkeruussa on pientä epämääräisyyttä, ja nykytiedonkeruu näyttää liian pientä osuutta näille maksuille. Maksuliikealueen tietojen keruu tulee muuttumaan merkittävästi vuonna 2014, kun pankit alkavat raportoida suoraan Suomen Pankille. Tässä yhteydessä ohjeistusta maksujen raportoinnista pyritään parantamaan, jotta tarkempia tietoja saadaan. Kirjeenvaihtajapankkitoimintaa koskeva tietojen keruu ei sisällä tietoja pankkien kirjeen-vaihtajapankkiverkoston laajuudesta tai nostro-tilien lukumääristä. Myös likviditeetti- ja luotto- ja keskittymisriskit jäävät nykytiedonkeruuta tarkastelemalla epäselviksi. Näiden riskien kartoittamiseksi Suomen Pankki ja Finanssivalvonta tulevat yhdessä pohtimaan ratkaisukeinoja.