SEPA-infrastruktuurin syntyminen Suomessa

Yhtenäinen Euroopan laajuinen maksualue täydentää yhteisestä valuutasta saatavia hyötyjä ja se on looginen jatko integraatiokehitykselle. Tästä yhteisestä maksualueesta käytetään nimitystä SEPA (Single Euro Payments Area). Yhtenäinen maksualue on ollut suunnitteilla jo pitkään. Euroopan komissio ja alueen keskuspankit ovat olleet asiassa aktiivisia jo 2000-luvun alkupuolelta, koska tarve saada aikaan tehokkaasti toimivat yhtenäiset maksujärjestelmät koko EU:n alueelle on ollut ilmeinen. Mm. maksut EU-maiden välillä ovat olleet selvästi kalliimpia ja hitaampia kuin niiden sisällä. Tässä selvityksessä keskitytään arvioimaan SEPA-infrastruktuurin syntyä Suomessa. Kehitys on ollut yhdenmukaista hankkeen tavoitteiden kanssa. Suomen SEPA-infrastruktuuri täyttää jo vaatimukset SEPA-tilisiirron osalta ja tulee täyttämään ne myös muiden SEPA-maksuvälineiden osalta vaaditussa ajassa. Keskeisenä tulevaisuuden haasteena on siirtyminen kansallisista maksuvälineistä kokonaan SEPA-maksuvälineisiin. Toinen haaste liittyy maksupalvelulain myötä markkinoille tulevaan uuteen toimijaryhmään: maksulaitoksiin. Miten niiden toiminta tullaan integroimaan nykyiseen toimintaympäristöön? Kolmanneksi, viranomaisten ja markkinatoimijoiden eurooppalaista yhteistyötä tullaan tarvitsemaan, jotta pystytään varmistamaan maksuliikkeen toiminta poikkeusoloissa, kun kansallisia maksujärjestelmiä ei enää ole.