Kotitalouksien velkaantuminen ja taloudellinen liikkumavara

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on ainakin aivan viime aikoihin asti jatkunut finanssikriisistä ja taantumasta huolimatta. Vuonna 2013 suomalaisilla kotitalouksilla oli velkaa noin 119 % käytettävissä olevista vuosituloistaan. Se on lähellä EU:n keskitasoa mutta selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2012 Ruotsin kotitalouksien velkaantuminen oli noin 180 %, Norjan 200 % ja Tanskan lähes 300 % käytettävissä olevista tuloista. Kotitalouksien velkaantumisen kasvu ei myöskään, ainakaan toistaiseksi, ole oleellisesti vaikuttanut rahoitusjärjestelmän tilaan. Raskaimmin velkaantuneetkaan kotitaloudet eivät Suomessa aiheuttaneet pankeille merkittäviä luottotappioita edes finanssikriisin aikana, kun työttömyys lisääntyi. Kotitalouksien korkea velkaantuminen vähentää kuitenkin makrotaloudellista vakautta lisätessään kotitalouksien taloudellista haavoittuvuutta. Suomalaiset kotitaloudet ovat perinteisesti pystyneet mukautumaan tulonmenetyksiin, kuten työttömyyteen, sopeuttamalla muuta kulutusta ja turvautumalla kattavaan sosiaaliturvajärjestelmään, niin että ovat voineet jatkaa lainojensa hoitamista. Nykyisen taantuman aikana suhteellisen kevyesti velkaantuneilla kotitalouksilla on toisaalta ollut varaa jopa velkaantua lisää, mikä on auttanut pitämään yllä yksityistä kulutusta. Suomalaisten kotitalouksien velka on suurimmaksi osaksi asuntolainoja. Viime vuosien velkaantumisvauhti onkin pitkälti seurannut asuntojen hintakehitystä. Asuntojen nimellishintojen nousu varsinkin suuremmissa kaupungeissa on tasaantunut vasta nyt, pitkittyneen taantuman myötä. Vaikka velkaantumisaste on noussut, matala korkotaso on parantanut kotitalouksien kykyä selviytyä lainoistaan, eikä työllisyystilanne heikentynyt kovin paljon edes finanssikriisin aikana vuosina 2008-2009. Keskimääräisen velkaantumisasteen sijaan enemmän merkitystä onkin sillä miten velkaantuminen on jakautunut. Suurituloiset ja varakkaat kotitaloudet kestävät köyhempiä kotitalouksia paremmin riskejä, joita liittyy, ei pelkästään euromääräisesti suuriin velkoihin, vaan myös suuriin velkoihin suhteessa kotitalouden tuloihin. Tässä raportissa tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa ja kotitalouksien kykyä sopeutua työttömyyden tai korkojen nousun kaltaisiin taloudellisiin häiriöihin. Raportissa päivitetään syksyllä 2011 tehdyt vastaavat laskelmat uusimmalla käytettävissä olevalla aineistolla. Lisäksi kysymyksenasettelua laajennetaan lisätarkasteluilla, joissa kotitalouksien keskimääräinen velkaantuminen oletetaan todellista merkittävästi suuremmaksi. Tarkastelu auttaa arvioimaan, missä määrin Suomen kotitalouksien muita Pohjoismaita alhaisempi velkaantuminen helpottaa selviämistä taantumasta ilman että maksuvaikeuksiin joutuvien kotitalouksien määrä merkittävästi kasvaa.