Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot (joulukuu 2014)

Vuoden alun talouskehitys oli odotettua heikompaa, mikä johtui pääasiassa investointien ja viennin odottamattoman vaimeasta kasvusta. Kasvun arvioidaan pysyvän hitaana vielä vuoden 2015 puolella. Vuonna 2015 kasvua tukevien tekijöiden vaikutus todennäköisesti voimistuu niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin, joten BKT:n kasvun odotetaan nopeutuvan. Esimerkiksi rahapolitiikan mitoitus tukee kasvua vahvasti, ja vuoden 2014 kesä- ja syyskuussa päätetyt tavanomaiset ja epätavanomaiset toimet voimistavat vaikutusta. BKT:n arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2014 ja 1,0 % vuonna 2015 sekä 1,5 % vuonna 2016. Kun kasvu ohittaa arvioidun potentiaalisen kasvuvauhdin, tuotantokuilu alkaa vähitellen supistua arviointijakson aikana. Sen arvioidaan kuitenkin olevan negatiivinen vielä vuonna 2016. BKT:n kasvunäkymät ovat huomattavasti heikommat kuin syyskuun 2014 Kuukausikatsauksessa julkaistuissa arvioissa. Euroalueen YKHI-inflaation arvioidaan pysyvän lähiajat hitaana ja nopeutuvan arviointijakson aikana vain vähän. Inflaatiovauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 0,5 % vuonna 2014 ja 0,7 % vuonna 2015 sekä 1,3 % vuonna 2016. Öljyn hinnan viimeaikainen lasku on vaimentanut selvästi lyhyen aikavälin inflaationäkymiä. Arviointijaksolla negatiivisen tuotantokuilun odotetaan kuitenkin hitaasti kapenevan ja ulkoisten hintapaineiden odotetaan kasvavan euron valuuttakurssin heikettyä, mikä tukisi YKHI-inflaation nopeutumista. Taloudessa on kuitenkin edelleen hukkakapasiteettia, joka estää inflaatiota nopeutumasta merkittävämmin. YKHI-inflaationäkymät on arvioitu merkittävästi heikommiksi kuin syyskuun 2014 Kuukausikatsauksessa julkaistussa arviossa. Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä euroalueen talouskehitystä koskevista asiantuntija-arvioista
vuosille 2014–2016. Pitkän arviointijakson vuoksi arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta,2 mikä on syytä muistaa niitä tulkittaessa. Lisäksi on otettava huomioon, ettei viimeaikaisia epätavanomaisia rahapoliittisia toimia ole otettu arvioissa huomioon erikseen, vaan niiden vaikutus näkyy ainoastaan rahoitusmarkkinoita kuvaavien muuttujien välityksellä. Muita välittymiskanavia ei ole otettu huomioon. Perusskenaariossa rahapoliittisten toimien vaikutus jää siis todennäköisesti pienemmäksi kuin todellisuudessa.