Rahapolitiikan ja finanssipolitiikan suhde euroalueella

Tässä artikkelissa käsitellään yhteisen rahapolitiikan ja finanssipolitiikan vuorovaikutusta euroalueella.Nämä vuorovaikutussuhteet liittyvät siihen, että molemmat politiikat vaikuttavat keskeisiin makrotalouden muuttujiin, mikä puolestaan luo riippuvuussuhteita rahapolitiikan ja finanssipolitiikan tavoitteiden välille.Finanssipolitiikka vaikuttaa hintakehitykseen, reaalikorkoihin ja riskipreemioihin samoin kuin kokonaiskysyntään ja potentiaaliseen tuotantoon.Nämä kaikki muuttujat on otettava systemaattisesti huomioon myös hintavakauteen keskittyvässä rahapolitiikassa.Rahapolitiikka puolestaan vaikuttaa muun muassa lyhyisiin korkoihin, inflaatio-odotuksiin ja pitkien joukkolainojen tuottoihin sisältyvän riskipreemioihin.Nämä taas vaikuttavat siihen taloudelliseen ympäristään jossa finanssipolitiikkaa toteutetaan.Näiden keskinäisten riippuvuuksien hallintaa ohjaa rahapolitiikan ja valtion talouden hoidon institutionaalinen rakenne.Rahapolitiikan tehtävänä on ylläpitää hintavakautta, koska tämä on ainoa tavoite, jonka rahapolitiikan voidaan odottaa pitkällä aikavälillä saavuttavan.On tärkeää, että rahapolitiikalla voidaan täysin itsenäisesti pyrkiä tähän tavoitteeseen niin, että hallitusten mahdolliset lyhyen aikavälin poliittiset intressit eivät pääse vaikuttamaan siihen. Finanssipolitiikan on puolestaan luotava vakaa ja ennustettava ympäristö,jossa markkinat voivat toimia tehokkaasti, ja osana yleistä hallintoa tuettava yleisön luottamusta ja poliittista yhteisymmärrystä.Selkeisiin tehtäväalueisiin ja sääntöihin perustuva talouspoliittinen päätöksenteko on yleensä parempi vaihtoehto kuin tilannekohtainen ja harkinnanvarainen reagointi talouden häiriöihin.Harkinnanvarainen ja tapauskohtainen koordinointi on kokemuksen valossa yleensä tehotonta ja jopa talouspoliittisten tavoitteiden vastaista, koska talouspolitiikan osa-alueiden harkinnanvarainen yhteensovittaminen on hankalaa ja siihen liittyy usein kannustinvääristymiä toteutuksesta vastaavien päätöksentekijöiden kannalta.Euroalueen institutionaalinen rakenne, joka perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja jota on täydennetty vakaus-ja kasvusopimuksella, on suunniteltu edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen.Järjestelmä asettaa yksittäisille päätöksentekijöille selkeät tavoitteetja määrittelee asioiden tärkeysjärjestyksen ja valvontaa koskevien määräysten rajoissa luo tarkoituksenmukaiset kannustimet, joiden avulla tavoitteet on pyrittävä saavuttamaan.(Kattava selvitys EMUn institutionaalisesta rakenteesta on marraskuun 2001 Kuukausikatsauks