Keskeisten talousindikaattorien pitkän aikavälin kehitys ja suhdannevaihtelut euroalueen maissa

Abstract

Euron käyttöön ottaminen kuluvan vuoden alussa oli tärkeä merkkipaalu Euroopan taloudellisessa yhdentymiskehityksessä. Samalla talouskehityksen arviointi muuttui merkittävästi, kun painopiste siirtyi koko euroalueen kehityksen tarkasteluun.Lisäksi euroalueen yksittäisen maan talouskehitystä arvioidaan entistä enemmän siltä kannalta, miten samanlaista se on kuin muiden rahaliittoon osallistuvien maiden ja koko euroalueen talouskehitys.Huolta on esimerkiksi aiheuttanut tuotannon ja hintojen viimeaikaisen kehityksen epäyhtenäisyys.Tällaisten erojen kehittymistä on seurattava tarkasti, ja niihin on puututtava tarpeen vaatiessa. Tässä artikkelissa pyritään ensi kertaa analysoimaan kaikkien euroalueen maiden talouskehityksen eroja ja yhtäläisyyksiä 1970-luvun alun ja vuoden 1998 välisenä aikana. Analyysi kattaa seuraavien indikaattorien pitkän aikavälin kehityksen ja suhdannevaihtelut: BKT, työllisyys, teollisuustuotanto ja kuluttajahinnat.Ne ovat keskeisiä välineitä arvioitaessa taloudellista tilannetta.Kun otetaan kaikki siihen vaikuttavat tekijät huomioon, näyttää kaiken kaikkiaan siltä, että talouskehitys eri maissa on ollut varsin samansuuntaista.Kuten oli odotettukin ja viimeaikaiset havainnot jo osoittavat, erot tuotannon ja hintojen kehityksessä eri maissa eivät hävinneet 1.1.1999, vaan jatkuivat talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisen jälkeenkin.Tässä artikkelissa esitetty analyysi osoittaa, että nämä viimeaikaiset erot maiden välillä eivät ole mitenkään epätavallisia. Koska euron käyttöönotto ja rahaliiton erityisolosuhteet ovat merkittävä muutos, tämän analyysin tulokset voivat antaa vain vähän viitteitä mahdollisesta kehityksestä tulevaisuudessa, mutta niistä saattaa olla apua tämänhetkisen kehityksen asettamisessa oikeaan perspektiiviin.On siis liian aikaista tehdä varsinaisia johtopäätöksiä siitä, miten rahaliitto saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa euroalueen eri maiden talouskehityksen epäyhtenäisyyteen ja miten tällainen kehitys puolestaan saattaa vaikuttaa yhteisen rahan käyttöön.