Euroalueen säästäminen, rahoitus ja investoinnit

Tässä artikkelissa tarkastellaan euroalueen säästämistä, rahoitusta ja (reaali- ja rahoitusomaisuuteen tehtyjä) investointeja vuosina 1995-2001 vuotuisten rahoitus- ja pääomatilien perusteella. Euroaluetta koskevat vuotuiset rahoitus-ja pääomatilit julkaistaan ensimmäistä kertaa tässä Kuukausikatsauksessa (tilasto-osan taulukko 6.2).Ne laajentavat euroalueen ei-rahoitussektorin rahoituksen hankintaa jo käyttöä kuvaavaan neljännesvuositilastoon (tilasto-osan taulukko 6. 1) perustuvan analyysin sisältöä, koska sektoreiden ja rahoitusinstrumenttien kattavuus paranee ja rahoitustransaktiot liitetään säästämistä ja reaali-investointeja koskeviin tietoihin. Viime vuosina nettoluotonanto euroalueen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä on tasapainottunut huomattavasti. 1990-luvun puolivälissä kotitaloudet rahoittivat merkittävän osan julkisen sektorin nettoluotonotosta, kun taas yrityssektorin rahoitusasema pysyi suurin piirtein tasapainossa.Sitä vastoin tämän vuosikymmenen alussa kotitalouksien nettoluotonantoon vaikuttivat yrityssektorin entistä suuremmat nettoluotonottotarpeet ja julkisyhteisöjen rahoitusaseman tasapainottuminen.Vuosina 1995-2001 euroalueen kotitalouksien nettoluotonanto väheni lähinnä säästämisasteen alennuttua, kun taas niiden (pääasiassa asuntoon liittyvät) reaali-investoinnit pysyivät suhteellisen vakaina. Säästämisasteen yleinen aleneminen on saattanut osittain liittyä kotitalouksien nettorahoitusvarallisuuden kasvuun.Kotitalouksien velkaantuminen lisääntyi, mutta pysyi BKT:hen suhteutettuna pienempänä kuin muissa keskeisissä teollisuusmaissa.Euroalueen kotitalouksien rahoitusinvestoinneille oli ominaista osakkeiden ja osuuksien (erityisesti rahasto-osuuksien) osuuden kasvu.Euroalueen yritysten sijoitukset reaali-ja erityisesti rahoitusomaisuuteen olivat tarkastelukautena huomattavan suuria suotuisan rahoitustilanteen ja osittain vilkkaan yrityskauppatoiminnan vuoksi.Tähän kehitykseen liittyi puolestaan yritysten velkaantumisen tuntuva kasvu.Koska korot olivat laskeneet vuoteen 1999 saakka, yritysten korkorasitus oli kuitenkin tämän vuosikymmenen alussa pienempi kuin 1990-luvun puolivälissä. Yritykset hankkivat suurimman osan rahoituksestaan ottamalla lainaa ja laskemalla liikkeeseen osakkeita, vaikka myös velkapaperiemissioiden merkitys kasvoi.Julkisen talouden vakauttamisen jatkumisen ansiosta julkisen sektorin nettoluotonotto supistui huomattavasti vuodesta 1995 vuoteen 2001.Euroalueen rahoitusasema alueen ulkopuolisiin nähden osoitti keskimäärin pientä nettoluotonantoa vuosina 1995-2001.