Euroalueen rahalaitosten taseet vuoden 1999 alkupuolella

Abstract

Analysoidessaan raha- ja reaalitalouden sekä rahoitusmarkkinoiden kehitystä Euroopan keskuspankki (EKP) kohdistaa päähuomionsa euroalueen kehitykseen ja antaa rahan määrälle, varsinkin M3:n määrälle, keskeisen aseman.Jotta rahan määrän kasvua euro-alueella voitaisiin arvioida oikein, tarvitaan tarkka tilastointijärjestelmä.Tässä suhteessa euroalueen rahalaitosten ilmoittamat tasetiedot ovat ratkaisevassa asemassa, minkä lisäksi niistä voidaan saada tukea pankkisektorin ja koko rahoitusjärjestelmän kehityksen yleiseen arviointiin. EKP laatii sekä koko euroalueen rahalaitokset käsittävän yhteenlasketun taseen että euroalueen rahalaitosten konsolidoidun taseen.Yhteenlaskettu tase saadaan laskemalla yhteen kunkin erillisen rahalaitoksen (ml. eurojärjestelmä) taseet, kun taas konsolidoidussa taseessa eliminoidaan rahalaitosten väliset erät. Euroalueen rahalaitosten taseet antavat kokonaiskuvan sektoreittain ja instrumenteittain eritellyistä rahalaitosten saamisista ja veloista, jotka kohdistuvat sekä toisiin rahalaitoksiin että talouden muihin toimijoihin. Tässä artikkelissa osoitetaan, että nämä taseet ovat monipuolinen tiedonlähde euroalueen rahatalouden analysoinnissa.Lisäksi artikkelista ilmenee, että talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa eräät rahoitusrakenteen keskeiset piirteet olivat merkittävän samankaltaiset kaikissa euroalueen yhdessätoista maassa, joskin monia eroavuuksiakin esiintyi.