Haku

Euroalueen inflaatio on palautumassa kohti EKP:n 2 prosentin tavoitetta energian hintojen laskun sekä kokonaiskysyntää rajoittavan rahapolitiikan ansiosta. Euroalueen talouskasvu on kuitenkin ollut pysähdyksissä vuoden ...

Rakenteelliset alijäämät euroalueella ovat kasvaneet suuriksi verrattuna pandemiaa edeltävään tilanteeseen. Julkisten velkatasojen kestävyys riippuu koron ja kasvuvauhdin erotuksesta sekä perusjäämien tasosta. Kaikkiin ...

Euroalueen inflaatiota kiihdyttivät vuosien 2021 ja 2022 aikana erityisesti energian ja ruoan hintojen nousu sekä erilaiset tarjontaketjujen häiriöt. Hintojen nousu näinä vuosina on kiihdyttänyt palkankorotuksia vuoden ...

Euroalueen investoinnit ovat kasvaneet finanssikriisin jälkeen vaatimattomasti verrattuna verrokkitalouksiin. Investointien kehitys on ollut heterogeenista sekä alaerittäin että sektoreittain, ja investoinnit ovat kohdentuneet ...

Eurooppa tarvitsee oman vähittäismaksutavan ja lisää kilpailua. Vaikka kansallisia maksamisen ratkaisuja on syntynyt moniin maihin Euroopassa, Suomessa maksaminen kaupan kassalla nojaa lähes täysin kansainvälisiin ...

Euroalueen talous on laskeutumassa globaalista koronnostosyklistä pehmeästi. Inflaatio on vakautumassa 2 prosentin tavoitteeseen, mikä yhdessä hyvän työllisyyskehityksen kanssa tukee kotitalouksien ostovoimaa ja ylläpitää ...

Euroalueen työllisyys on kasvanut vahvasti vuoden 2020 jälkeen. Kokonaistyötuntien kasvu on jäänyt vaatimattomammaksi, koska keskimääräinen työaika on lyhentynyt selvästi. Työllisyyden kasvua ovat edistäneet sekä kysyntä- ...