Haku

Talouden taantumasta huolimatta suomalaisten pankkien vakavaraisuus on parantunut. Se on erityisesti pankkien korkokatteiden kasvun ansiota. Pankkien tilan odotetaan kehittyvän suotuisasti edelleen lähivuosina. Talouden ...

Rahoitusjärjestelmän riskinkestävyys on pysynyt hyvänä. Se ei ole sattumaa, vaan suurelta osin rahoitussääntelyyn ja -valvontaan tehtyjen parannusten ja harjoitetun makrovakauspolitiikan ansiota. Riskinsietokyvystä on ...

Asuntomarkkinoiden pysähdys on ollut vakavin sitten 1990-luvun lamavuosien. Rahoitusjärjestelmää uhkaavat riskit lievittyvät, jos korot alkavat laskea ja Suomen talous elpyä. Riskit kasvavat, jos korkojen lasku lykkääntyy ...

Suomalaisiin kohdistuvat huijaukset ovat lisääntyneet, ja maksupetokset ovat edelleen kasvaneet. Tästä ovat kirjoittaneet mm. Finanssiala, Finanssivalvonta ja media. Rikostappiot petoksista ja maksuvälinepetoksista saattoivat ...

Suomella on pitkään jatkunut perinne yhteiskunnan eri sektoreiden varautumisessa. Tähän työhön osallistuvat laajasti niin viranomaiset, elinkeinoelämä kuin kolmannen sektorinkin osapuolet. Kokonaisvarautumisen hyödyt ovat ...

Suomen rahoitusjärjestelmä on vakaa. Aggressiivinen voimapolitiikka ja kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän haurastuminen voivat kuitenkin horjuttaa vakautta. Suomen talouden hidas elpyminen pitkittäisi asunto- ja ...

Viranomaisten pankeille asettaman muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennakoiva käyttö (ns. positiivinen neutraali) on yleistynyt viime vuosina Euroopassa ja myös Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta. Myös Suomessa muuttuvan ...

Euroalueen maiden välillä on suuria eroja vaihtuvakorkoisten pankkilainojen yleisyydessä. Tuoreen tutkimuksemme mukaan pankkilainojen korkosidonnaisuus vaikuttaa siihen, miten EKP:n ohjauskorot vaikuttavat yritysten ...