Haku

Euroalueen rahoitustasapaino näyttää pysyvän melko hyvänä. julkisen talouden kehitys ei kuitenkaan vastaa kaikissa maissa sille asetettuja tavoitteita.Talletus- ja luottokehityksessä on ollut euroaikana melko suurta vaihtelua ...

Hyvä viestintä tunnustetaan nykyisin tehokkaan ja uskottavan raha-politiikan tärkeäksi osaksi. Keskus-pankkien olisi siis harjoitettava informatiivista viestintää. Euro-järjestelmän jäsenyys aiheuttaa Suomen Pankille ja ...

Valtiontalouden vakautuminen on mahdollistanut verotuksen keventämisen, mutta keventämispaine pysyy tulevaisuudessakin suurena.Väestön ikääntymisestä aiheutuvat pitkän aikavälin menopaineet eivät välttämättä estä verotuksen ...

Euro on odotetusti ottanut paikkansa maailman toiseksi tärkeimpänä kansainvälisenä valuuttana.Euro on olemassaoloaikanaan joiltakin osin lisännyt osuuttaan kansainvälisillä markkinoilla, mutta monilla keskeisillä alueilla ...

Suomen nopea tuotannon kasvu on perustunut enemmänkin tuottavuuden kasvuun kuin työllisyyden lisääntymiseen kahtena viime vuosikymmenenä.Talouden nopea rakennemuutos ja työmarkkinoiden jäykkyydet vaikuttivat osaltaan ...

Viimeaikaisella Yhdysvaltojen asunto-markkinoiden myllerryksellä on ollut merkittäviä kansainvälisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin, makrotalouteen ja erityisesti asuntomarkkinoihin monissa maissa. Tässä artikkelissa ...

Asuntolainat ovat Suomessa valta-osin vaihtuvakorkoisia, joten niiden korot nousevat ja laskevat yleisen korkotason mukana. Euriborsidonnaisten lainojen korot riippuvat euroalueen rahamarkkinoiden kehityksestä. Myös ...

Euroalueen maat päättävät edelleenkin itse finanssipolitiikastaan. Euroopan unionin perustamissopimus edellyttää julkisen talouden hoidossa kuitenkin kurinalaisuutta ja koordinointia yhteisön tasolta.Velvollisuus laatia ...