Haku

Euroalueen ja Suomen talouden elpyminen jatkuu, joskin talouden nopein kasvu on taittumassa. Suomi on selvinnyt koronapandemiaan liittyvistä vaikeuksista paremmin kuin aluksi pelättiin, kiitos pitkälti sen, että kannamme ...

Euroalueen talouskasvun odotetaan olevan reipasta tänä ja ensi vuonna, kun taloudet avautuvat, talouspolitiikan tuki on vahvaa ja maailmantalous elpyy. Toipuminen poikkeuksellisen syvästä ja äkillisestä kriisistä on ollut ...

Kotimaan päätöksenteossa on nyt kyettävä elämään kahta aikaa rinnakkain. Samalla kun torjutaan akuuttia kriisiä, on ajatukset suunnattava vahvasti kriisin jälkeisiin talouden haasteisiin. On tarpeen yhtä aikaa sekä tukea ...

Kansainvälisen finanssikriisin ja eurooppalaisen valtionvelkakriisin jälkeen keskuspankkien perinteiset tavat harjoittaa rahapolitiikkaa ovat muuttaneet muotoaan merkittävästi. Kun riskittömät nimelliskorot laskivat lähelle ...

Euroalueen rahapolitiikasta päättää Euroopan keskuspankin neuvosto, jonka jäsen myös Suomen Pankin pääjohtaja on. Rahapolitiikkaa toteutetaan kuitenkin kansallisissa keskuspankeissa. Suomen Pankki myöntää luottoja vakuuksia ...

Rahoitusmarkkinoiden seuranta on tärkeä osa rahapolitiikan päätösten valmistelua ja niiden toimeenpanon seurantaa, sillä rahoitusmarkkinoilta saatava tieto antaa vihjeitä talouden tilasta ja rahoitusoloista. Erityisesti ...

Jotta pankit voivat saada luottoa keskuspankista ja maksut liikkua sujuvasti, tarvitaan vakuuksia. Vakuudet suojaavat keskuspankkia vastapuoleen liittyvältä luottoriskiltä. Keskuspankin vakuuspolitiikalla tuetaan rahapolitiikan ...

Eurojärjestelmä on alkuajoistaan lähtien toteuttanut rahapolitiikkaansa huutokauppamuotoisten luotto-operaatioiden avulla. Luotto-operaatioissa eurojärjestelmä myöntää euroalueen pankeille lainoja vakuuksia vastaan ...

Koronapandemia iski talouteen ja rahoitusmarkkinoille nopeasti ja monin paikoin ennennäkemättömällä voimalla. EKP:n rahapolitiikka oli jo ennen koronapandemiaa erittäin kevyttä. EKP tarttui kuitenkin nopeasti uusiin toimiin ...