Haku

Kiinan julkisen ja yksityisen velan kokonaismäärä on lisääntynyt nopeasti finanssikriisin jälkeen. Maan bruttokansantuotteeseen suhteutettu velka onkin kasvanut monien kehittyneiden talouksien kokoluokkaan. Monissa maissa ...

Lainojen kysyntään vaikuttavilla makrovakausvälineillä ja niiden yhdistelmillä pyritään hillitsemään kotitalouksien velkaantumista ja ehkäisemään asuntomarkkinoiden riskien kasvua. Enimmäisluototussuhde eli niin sanottu ...

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen kasvaa nopeasti myös kulutusluottojen kautta. Suurin osa näistä lainoista otetaan yhä luottolaitoksilta, mutta luottoa tarjoavia kanavia tulee jatkuvasti lisää. Luotonanto on ...

Suomessa ei ole havaittavissa rahoitusjärjestelmän suhdanneluonteisten riskien kasvua. Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat vakavaraisia. Suomen rahoitusjärjestelmä on kuitenkin rakenteeltaan haavoittuva kotitalouksien ...

Rahoitusmarkkinoiden heilunta eli volatiliteetti lisääntyi osakemarkkinoiden hintojen korjausliikkeen myötä helmikuussa 2018. Matalat riskilisät ja korkeat arvostustasot altistavat kansainväliset arvopaperimarkkinat hintojen ...

Asuntoluotonantoa rajoittavien makrovakaustoimien ensisijaisena tavoitteena on vähentää kotitalouksien velkaantumisesta aiheutuvia riskejä kansantaloudelle, ei suojella pankkeja luottotappioilta. Suureen velkaantuneisuuteen ...

Finanssivalvonnan johtokunnan alkukeväinen makrovakauspäätös asuntolainojen enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton alentamisesta parantaa Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Päätös rajoittaa vakuuksiin nähden suurten ...

Kotitaloudet ovat Suomessa ja Ruotsissa ennätyksellisen velkaantuneita tuloihinsa nähden. Kotitalouksien suuri velkaantuneisuus altistaa sekä rahoitusjärjestelmän että talouden riskeille. Suomessa asuntolainat tyypillisesti ...

Asuntolainamarkkinoiden riskeihin on Suomessa varauduttu asettamalla lainoille enimmäisluototussuhde. Lisäksi pankkien myöntämille asuntolainoille valmistellaan parhaillaan vähimmäisriskipainoja. Näiden lisäksi olisi ...