Haku

Finanssivalvonnan johtokunnan alkukeväinen makrovakauspäätös asuntolainojen enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton alentamisesta parantaa Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Päätös rajoittaa vakuuksiin nähden suurten ...

Euroopan unionissa on harjoitettu noin kahden vuoden ajan EU-lainsäädäntöön pääosin pohjautuvaa ja kansallisiin oloihin mitoitettua makrovakauspolitiikkaa. Toimet ovat enimmäkseen olleet kiristäviä ja kohdistuneet ...

Järjestelmäriskipuskuri tuli Suomessa käytettäväksi vuoden 2018 alussa. Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, joka voidaan määrätä luottolaitoksille rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella. ...

Asuntolainamarkkinoiden riskeihin on Suomessa varauduttu asettamalla lainoille enimmäisluototussuhde. Lisäksi pankkien myöntämille asuntolainoille valmistellaan parhaillaan vähimmäisriskipainoja. Näiden lisäksi olisi ...

Makrovakauspolitiikasta on kertynyt Suomessa ja EU:ssa kokemusta lähes kymmenen vuoden ajan. Pankkien riskinsietokykyä on kasvatettu, ja luotonanto on jatkunut suhteellisen vakaana myös kriisitilanteissa. Vakautta uhkaavia ...

Finanssikriisejä ja muita rahoituksen vakavia häiriöitä voivat aiheuttaa useat erilaiset riskit. Kriisien torjuntaan tarkoitettuun makrovakauspolitiikkaan tarvitaan nykyistä monipuolisemmat välineet. Vaikka Finanssivalvonnan ...

Asumisen rahoitukseen liittyvät haavoittuvuudet ovat Suomessa kasvaneet koronapandemian aikana. Pitkiä asuntolainoja otetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusista asuntolainoista on myönnetty lainansaajille, ...

Koronapandemia vaikuttaa edelleen ihmisten käyttäytymiseen ja yritysten toimintaan. Edellytykset toimintaympäristön normalisoitumiseen parantuvat kuitenkin rokotuskattavuuden kasvaessa Suomessa ja muualla. Suomen talous ...