Haku

Suomen pankkisektorin keskeiset haavoittuvuudet ovat rakenteellisia ja linkittyvät asuntomarkkinoihin Pohjoismaissa. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteisen stressitestin perusteella Suomen pankkisektori kestäisi vakavan ...

Suomessa ei ole havaittavissa rahoitusjärjestelmän suhdanneluonteisten riskien kasvua. Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat vakavaraisia. Suomen rahoitusjärjestelmä on kuitenkin rakenteeltaan haavoittuva kotitalouksien ...

Rahoitusmarkkinoiden heilunta eli volatiliteetti lisääntyi osakemarkkinoiden hintojen korjausliikkeen myötä helmikuussa 2018. Matalat riskilisät ja korkeat arvostustasot altistavat kansainväliset arvopaperimarkkinat hintojen ...

Euroopan unionissa on harjoitettu noin kahden vuoden ajan EU-lainsäädäntöön pääosin pohjautuvaa ja kansallisiin oloihin mitoitettua makrovakauspolitiikkaa. Toimet ovat enimmäkseen olleet kiristäviä ja kohdistuneet ...

Sijoittajien optimismi rahoitusmarkkinoilla voi kääntyä nopeasti riskin kaihtamiseksi, jos taloudellinen tai poliittinen epävarmuus maailmalla lisääntyy. Pitemmän aikavälin velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät ...

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja tuhoa Ukrainalle ja ukrainalaisille ei voi mitata. Venäjän hyökkäys heikensi talouden näkymiä nopeasti keväällä 2022, ja rahoitusvakauteen kohdistuvat ...

Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ylikuumeneminen tarttuisi myös Suomeen ja nostaisi omaisuuserien hintoja sekä kiihdyttäisi mahdollisesti luotonantoa. Makrovakauden näkökulmasta molempien voimakas kasvu Suomessa lisäisi ...

Elvyttävä rahapolitiikka on välttämätöntä hintavakauden ja talouden elpymisen kannalta, mutta rahoitusmarkkinoiden vakaudelle runsas likviditeetti ja matalan koron ylläpitämä tuottohakuisuus luovat myös riskejä.

Riski, että Suomen rahoitusmarkkinoiden peruspalvelut häiriintyvät poikkeusoloissa tai vakavissa häiriötilanteissa, on kansainvälistymisen myötä kasvanut. Suomessa tulee kansallisesti varautua tilanteeseen, jossa ...