Haku

Suomessa ei ole havaittavissa rahoitusjärjestelmän suhdanneluonteisten riskien kasvua. Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat vakavaraisia. Suomen rahoitusjärjestelmä on kuitenkin rakenteeltaan haavoittuva kotitalouksien ...

Jotta rahoitusjärjestelmä olisi luotettava, on maksujärjestelmien sekä arvopaperikaupan selvitys- ja toimitusjärjestelmien toimittava moitteettomasti. Tämä ns. rahoitusjärjestelmän infrastruktuuri on viime vuosina käynyt ...

Pohjoismaiden välisistä reaalitalouden ja rahoitusjärjestelmän kytköksistä johtuen Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa. Pohjoismaisen ...

Finanssivalvonnan johtokunnan alkukeväinen makrovakauspäätös asuntolainojen enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton alentamisesta parantaa Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Päätös rajoittaa vakuuksiin nähden suurten ...

Euroopan unionissa on harjoitettu noin kahden vuoden ajan EU-lainsäädäntöön pääosin pohjautuvaa ja kansallisiin oloihin mitoitettua makrovakauspolitiikkaa. Toimet ovat enimmäkseen olleet kiristäviä ja kohdistuneet ...

Luotettavat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat perusedellytys rahoitusvakaudelle ja taloudelliselle kasvulle. Mikäli ihmisten ja yritysten luottamus esimerkiksi maksujenvälityksen toimivuuteen ja tilitietojen oikeellisuuteen ...

Makrovakauspuskurivaatimusten ensisijainen tehtävä on edistää rahoitusvakautta, mutta merkittävät maakohtaiset erot puskurivaatimusten mitoituksessa voivat heikentää pankkien kilpailuedellytyksiä. Kun vertaillaan ...

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja tuhoa Ukrainalle ja ukrainalaisille ei voi mitata. Venäjän hyökkäys heikensi talouden näkymiä nopeasti keväällä 2022, ja rahoitusvakauteen kohdistuvat ...

Makrovakauspolitiikasta on kertynyt Suomessa ja EU:ssa kokemusta lähes kymmenen vuoden ajan. Pankkien riskinsietokykyä on kasvatettu, ja luotonanto on jatkunut suhteellisen vakaana myös kriisitilanteissa. Vakautta uhkaavia ...