Haku

Suomen pankkisektorin keskeiset haavoittuvuudet ovat rakenteellisia ja linkittyvät asuntomarkkinoihin Pohjoismaissa. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteisen stressitestin perusteella Suomen pankkisektori kestäisi vakavan ...

Pankkiunionin tavoitteena on pienentää pankkien ja niiden kotivaltioiden välistä kohtalonyhteyttä siten, ettei pankkien luottoriskien kasvu enää heijastuisi valtion luottoriskiin eikä vastaavasti pankin kotivaltion ...

Rahoitusmarkkinoiden heilunta eli volatiliteetti lisääntyi osakemarkkinoiden hintojen korjausliikkeen myötä helmikuussa 2018. Matalat riskilisät ja korkeat arvostustasot altistavat kansainväliset arvopaperimarkkinat hintojen ...

Finanssivalvonnan johtokunnan alkukeväinen makrovakauspäätös asuntolainojen enimmäisluototussuhteen eli ns. lainakaton alentamisesta parantaa Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Päätös rajoittaa vakuuksiin nähden suurten ...

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pankkisektoreilla on pääosin samat vahvuudet ja heikkoudet. Kaikissa maissa sektorin kannattavuus on hyvä, vakavaraisuus vankka ja luottotappiot ovat pitkään olleet historiallisen vähäiset. ...

Sijoittajien optimismi rahoitusmarkkinoilla voi kääntyä nopeasti riskin kaihtamiseksi, jos taloudellinen tai poliittinen epävarmuus maailmalla lisääntyy. Pitemmän aikavälin velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyvät ...

EU:n pankkiunioni on toiminnassa, muttei vielä valmis. Yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä on pankkiunionin keskeisin puuttuva osa. Pankkiunionin vahvistamiseksi ja yhteisen talletussuojajärjestelmän edistämiseksi ...

Makrovakauspuskurivaatimusten ensisijainen tehtävä on edistää rahoitusvakautta, mutta merkittävät maakohtaiset erot puskurivaatimusten mitoituksessa voivat heikentää pankkien kilpailuedellytyksiä. Kun vertaillaan ...

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja tuhoa Ukrainalle ja ukrainalaisille ei voi mitata. Venäjän hyökkäys heikensi talouden näkymiä nopeasti keväällä 2022, ja rahoitusvakauteen kohdistuvat ...