Haku

Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,4 %, koska hintojen nousu, kiristynyt rahapolitiikka ja heikko vientikysyntä painavat kasvua laaja-alaisesti. Inflaatio kuitenkin hidastuu kuluvan vuoden aikana, mikä tukee kotitalouksien ...

Nousevat korot ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ovat kasvattaneet pankkien varainhankinnan kustannuksia. Alkukeväällä 2023 Yhdysvalloissa kaatuneet pankit ja Credit Suissen myynti horjuttivat sijoittajien ja tallettajien ...

Geopoliittisen epävarmuuden takia rahoitusjärjestelmän infrastruktuuriin kohdistuvat uhat ja operatiiviset riskit ovat kasvaneet, mikä on lisännyt tarvetta varautua infrastruktuurin vakaviin toimintahäiriöihin. Suomessa ...

Suomessa pankit ja muu rahoitusjärjestelmä ovat pysyneet vakaina, vaikka maailmantaloudessa ja rahoitusmarkkinoilla on koettu tänä keväänä ja viime vuosina monenlaisia häiriöitä. Voimakkaasti velkaantuneet kotitaloudet ...

Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden keväisestä rauhattomuudesta huolimatta. Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä myös Suomessa. ...

Korkojen jyrkkä nousu on vähentänyt asuntokauppaa ja laskenut asuntojen hintoja. Monien kotitalouksien ja asuntosijoittajien velanhoitomenot kasvavat tuntuvasti ja varallisuuden arvo laskee, mikä pienentää taloudellisia ...

Kotitalouksien pitkään jatkunut velkaantuneisuuden kasvu pysähtyi vuoden 2022 lopulla. Korko- ja elinkustannusten nopea nousu ja epävarmuus talouden näkymistä vähensivät kotitalouksien lainanottoa. Kotitalouksien ...

Rahoitusjärjestelmän riskit ja haavoittuvuudet pysyvät korkeina. Korkojen nousu on laskenut arvopaperien hintoja ja lisännyt volatiliteettia, mutta markkinat ovat kestäneet heilahtelut ilman suurempia häiriöitä. Runsaasti ...

Makrovakauspolitiikan keskeisiä työkaluja ovat pankeille asetettavat vaatimukset lisäpääomista. Niiden avulla turvataan pankkien riskinkantokykyä. Osa vaatimuksista asetetaan pankkien tai rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ...